TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1923

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA 

Vankien hoitajaksi ja kuljettajaksi Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin nimettiin 3-vuotiskaudeksi Heikki Temisevä Joutsasta. 

Suursavolainen 29.12.1923 kertoo puolestaan, että toimeen olisi valittu Aapeli Häkkinen.

Maanteitten kunnossapito
Hankinta  saatiin päätökseen ja tarjouskilpailun voitti lopulta kauppias Yrjö Ikonen. Artikkelissa todettiin, että "taas", joka viitannee siihen, että kokemusta Ikosella oli jo entuudestaan.

Inkeri Nurminen oli suorittanut hyväksytyksi Kuopion karjatalousopiston tarkastuskarjaltokurssin ja aloitti vuoden 1924 alusta tarkastuskarjakkona Joutsan tarkastusyhdistyksessä.

Jalmari Tanttula hyväksyttiin oppilaaksi Jokioisten pienviljelijäkouluun.

LUPA-ASIOITA

Arpajaisluvat
Joutsa Työväenyhdistys haki arpajaislupaa vuodelle 1924, 1 mk:n arpoja 10000 kpl.

ANOTTUJA SÄÄNTÖMUUTOKSIA

Joutsan puhelinosuuskunnan säännöille anottiin vahvistusta, samoin Joutsan Säästöpankki oli anonut erinäistä muutoksia Säästöpankin sääntöihin. 

Maaherranvirasto vahvisti Puhelinosuuskunnan säännöt vuoden lopulla.

KUNNALLISIA ASIOITA 

Kunnallisvaalien tuloksia

Valituiksi tuli 3 sosiaalidemokraattia ja 5 porvaria.

Kunnanvaltuuston kokous 28.12.1923

Walittiin tulo- ja omaisuuswerotuslautakuntaan Hj. Niinikoski ja W. Liukkonen sekä waralle T. Hokkanen ja Onni Heinikainen. 

Torppari Kalle Suomiselle myönnettiin lisämaata lunastamansa torpan alueen lisäksi 7 hehtaaria, josta hinta on 800 mk hehtaarilta. Hänen lunastamaansa maa-alueeseen kuuluwat arwopuut myytiin 6 mk rungolta. 

Kunnalliskodin ohjesääntö hywäksyttiin. 

Taksoituslautakunnan sihteeriksi walittiin W. Liukkonen.

Taksoituslautakunnan istuntohuoneeksi määrättiin alakansakoulun tupahuone. 

Hylättiin kieltolakiliiton Mikkelin läänin aluejärjestön avustusanomus. 

Pynnölän piirin kansakoulun talon osto hylättiin. 

Lahden seudun maamieskoulun anomus jatkuvasta awustuksesta hylättiin. 

"Maalaiskunta"-lehteä päätettiin tilata kunnan eri toimihenkilöille puolella binnalla, tilaajan maksaessa toisen puolen. 

Luettiin maatalousministeriön kirjelmä, koskewa wiljelyslainarahaston siirtämistä asutusrahaston tilille ja asutuslautakunnan rahastoon. 

Kansakoulun piirijakoa ja täytäntöönpanosuunnitelmaa täydennettiin. 

Kunnan luottamushenkilöiden palkat hywäksytiin samoiksi kuin tänäkin wuonna. Taksoituslautakunnan jäsenten palkoiksi tuli 15 mk ja yksi kyyti kultakin kokousjaksolta. 

Taksotussihteerin ja puheenjohtajan palkaksi tuli 30 mk päivältä. 

Pöydälle jäi seuraavaan kokoukseen markkinatontin asianmukaiseen kuntoon laittamisasia.

Käsiteltiin kunnan tulo- ja menoarvio, josta menot päättyi 877396 mukaan ja taksoituksella kannettavaksi summaksi jäi 397665 mk.

Verotuslatakunnan jäsenet vuodelle 1924:

Puheenjohtajaksi valittiin Artturi Ahvenainen ja jäseniksi maanviljelijä Onni Lehtinen (varapuheenjohtaja) ja Bernhard Santala (maaherranasiamies) sekä varajäseniksi kanttori Lauri Markkula ja maanviljelijä Ville Häyrinen.

HUVEJA JA MUITA JUHLIA

2.12. Lotta Svärd-yhdistys järjesti iltamat Nuorisoseuran talolla. 

Kinkereiden kuvattiin olleen onnistuneet - yleisöäkin oli kohtalaisesti ja ohjelmassa oli puheita, laulua ja soittoa sekä näytelmäkappale.

Heti seuraavana iltana, 3.12. samassa paikassa, pidettiin jäähyväisillanvietto

Osuuskaupan pois muuttavalle johtajalle, Konsta Oksalalle. Hän oli johtanut Osuuskauppaa menestyksekkäästi ja se oli kasvanut ja laajentunut Konstan vuosina merkittävästi. Jäähyväislahjaksi hän sai kultakellon. Konsta siirtyi S.O.K:n palvelukseen.

Joutsan Nuorisoseura ilmoitti järjestävänsä Tapaninpäivän iltamat. Päänumerona ohjelmassa oli "erittäin hauska 4-näytöksinen huvinäytelmä Pastori Jussilainen". Pyydettiin joutsalaisia sekä naapuripitäjäläisiä joukolla rientämään nuorisoseurantalolle katsomaan tätä hauskaa näytelmää.

MIKKELIN SANOMAT 17.12.1923 NO 148

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Suomen virallisessa lehdessä ilmoitettiiin, että kauppias Antti Kujalan konkurssituomio julistetaan varsinaisten talvikäräjien neljäntenä istuntopäivänä klo 7 illalla. Käräjät alkavat 15.1.1924.

Lähes parikymmentä haavoittunutta

Jouluun ekana päivänä vietettiin pienviljelijän tyttären Elina Höltän ja pienviljelijä Taavetti Salmisen häitä August Höltän palstatilalla Joutsan kylässä. 
Juhlahumussa ja pitojen ollessa parhaimmillaan,  häävieraat päätyivät koettelemaan voimiaan keskenään. Tunnin mittaiseksi venyneessä kahakassa käytettiin aseina lähes kaikkea, mitä käsiin saatiin - alkaen kahvipannuista ja muusta taloustavarasta halkoihin ja puukkoihin, jopa yhden vieraan kerrottiin käyttäneen revolveria. Uhreja oli kaikkiaan 16 kappaletta ja "muutamilla päät puhki neljästäkin kohti". 

Ihmisuhrien lisäksi myös tupa otti osumaa. Mainittiin mm. lattialuukun rikkoutuneen ja osan tappelijoista tippuneen sinne. Lisäksi tuvan ja kamarin uunit oli rikottu. Alkoholilla kerrottiin olleen osuutta tähänkin mittelöön.

Kymin poliisin haaviin jäi joutsalaistaustainen Oittinen, jolta takavarikoitiin luvaton ampuma-ase.

12.12. löydettiin talollinen Aapeli Niemisen maalta metsästä "täydessä kunnossa oleva viinatehdas", joka tuhottiin totaalisesti. Syyte luvattiin lukea itse isännälle sekä hänen pojalleen.

Maanomistaja Rikhard Lindberg oli hakenut syyskäräjillä häätöä torppari Ewert Laitiselle. Kihlakunnanoikeus vahvisti kantajan hakemuksen. Torppari valitti tuomiosta, hovioikeus kumosi kihlakunnanoikeuden päätökset ja Ewert sai jäädä torppaansa. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 
Joutsan Suojeluskunnan kokoontuminen itsenäisyyspäivän johdosta Nuorisoseuran talolla 6.12.1923 klo 10 ap. Asuna suojeluskuntapuku, ei kivääriä.

Suojeluskuntaharjoitukset
9.12. pidettiin ampumaradalla ampumaharjoitukset, Lucianpäivänä voimisteltiin Nuorisoseuran talolla, 21.12. samassa paikassa voimistelun lisäksi pidettiin luento. Uudenvuoden aattona pidettiin vielä kirkonkylän kentällä ulkoharjoitus.

MYYDÄÄN
Höyrylaiva "Sisko"

UUSI SUOMI 23.12.1923 NO 297

HUUTOKAUPPOJA

Annettiin urakalla tehtäväksi Joutsan kirkonkylän kansakoulun lisärakennus. 

Ilmoitettiin pidettäväksi urakkahuutokauppa 5.1.1924 rakennuspaikalla. 

Vapaaehtoinen huutokauppa Rahikkalan torpassa 18.12. - myydään hevonen ja muuta karjaa, heiniä, olkia ja muuta taloustavaraa.

YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET 

Joutsan karjantarkastusyhdistys saatiin perustettua. Yhdistyksen esimieheksi valittiin kirkonisännöitsijä Onni Lehtinen, johtokunnan jäseniksi talolliset Ferdinand Paasonen, Yrjö Ikonen ja Taawetti Paawola Joutsasta sekä Walfrid Kämppi Leivonmäeltä. Varajäseniksi K. Junkkari ja Tuomas Laakso. Tuolloin oli ilmoitettu merkityksi lehmämääräksi n. 350 lehmää. 

Ilmoitettiin pidettäväksi Joutsan kunnan manttaaliomistajain kuntakokous 31.12.1923 klo 11 ap. kunnanhuoneella.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Liikkeenhoitajan toimi

Osuuskauppa joutui laittamaan toimen uudelleen hakuun, koska vasta marraskuussa valittu Adolf Tuusa olikin kieltäytynyt toimesta. 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Avioliittoon kuulutettu

August Hirvonen Joutsasta ja neiti Anna Tossavainen Hikiältä.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Nim. Waalipappi kirjoitti omista puhetilaisuuksistaan pitkin Joutsan kyliä ennen vaaleja.  

Mikkelin Sanomissa oli oma palstansa otsikolla "Maaseutukirjeitä - Pakinaa Joutsasta". Tämän otsakkeen alla "Eero"- niminen kynänkäyttäjä kirjoitteli aktiivisesti ja toi omia ajatuksiaan ja näkemyksiään julki. 

Joulukuussa Eero oli aikaisempia kuukausia aktiivisempi - silmiini pisti jopa kolme kirjoitusta Eerolta.

5.12. "Hauskanlainen kokous"

14.12. "Markkinapaikasta ja sanomalehtitilauksesta"

28.12. "Eräs myllymatka" 

Hesarissa kirjoitteli Joutsan asioista puolestaan Tiitus

6.12. Kunnallishuushollia

15.12. Joutsalaiset häät

Tietääkö joku, keitä nämä kaksi "vaki-kirjoittajaa" ovat?

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1924

Joutsan marraskuu 1923

Kaikkien tietojen perusta ja lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

RAUHA RUTANEN - Talousopettajatar Laukaasta

Jälleen hautakiven kautta liikkeelle - kuka oli talousopettajatar Rauha Rutanen?

Hauta Laukaan hautausmaa.
Kuva omasta albumista

Rauha Amanda Rutanen syntyi 7.10.1875 talollisen tyttärenä, esikoisen asemaan Laukaan Leppäveden  Kuhalassa, Kalle Rutasen ja Amanda Monthanin perheeseen. 

Sisarukset:

Kalle Jalmari 1876 / Hilja Kristiina 24.7.1878 / Aatu 16.3.1880 / Onni Matias 14.5.1882 / Johanna Wilhelmiina 9.7.1886 / Maria Elisa 26.5.1890 / Uuno Mikael 2.10.1892 / Maija.

19-vuotiaana, vuonna 1894 Rauha sai oppilaskutsun Keski-Suomen kansanopistoon, joka oli juuri aloittanut toimintansa Äänekoskella Kuhnamovirran (Häränvirran) rannalla. Opisto vihittiin käyttöön 1.11.1894. Rehtorina toimi tuolloin pastori Kalle Kerkkonen 

ja lukukaudella 1894-1895 kansanopistossa oli kaikkiaan 57 oppilasta. Lehtitietojen mukaan Rauha olisi käynyt 3 lk korkeampaa kansakoulua.

Tämän jälkeen, vuonna 1900 Rauha valmistui Lapuan emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulusta. Oppilaita vuositutkinnossa oli ollut 20, joista kuitenkin vain 11 oli suorittanut täyden opintomäärän - Rauhan ollessa yksi heistä.

Oppilaitos sijaitsi Lapuan kirkolla, n. 1 km etäisyydellä asemalta. Nykyisin paikalla toimii Jokilaakson matkailupuutarha, jossa on edelleen emäntäkoulun aikaisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä. 

Rauha suoritti myös Helsingin Kasvatusopillisen Keittokoulun täydellisen opettajakurssin ja sai todistuksen sieltä 1907/1908 vuosien vaihteen tietämillä seitsemän muun nuoren naisen kanssa. Tämän koulutuksen jälkeen naisilla oli valmius ja kyvyt ryhtyä johtajattariksi ja keitto-opettajiksi eri paikkakunnille.

Työelämä

1902 Rauha valittiin Wuorelan kasvatuslaitoksen taloudenhoitajaksi 24 hakijan joukosta. Laitos sijaitsi Vihdin kunnan Haapakylässä ja se oli ensimmäinen tyttöjä varten perustettu valtion kasvatuslaitos. 

Tammikuussa 1909 mm. Uusi Aura-lehdessä julkaistiin, että Paimion emäntäkoulun taloudenopettajaksi oli valittu opettajatar Rauha Rutanen Laukaasta.

Emäntäkoulun oppilaiden ja opettajien matrikkelissa Rauhalla oli tittelinä "johtajatar" ja mainintana, että oli suorittanut Helsingin Kasvatusopillisessa Keittokoulussa opettajan kurssin.

Vuosikertomuksessa 1909-1910 mainitaan, että uutena johtajattarena toimii Ida Sirkiä, joka oli tullut toimeen 20.9.1909 Rauha Rutasen sijaan. Harmillista, etten löytänyt edellisen vuoden vuosikertomusta, jossa olisi ollut itse Rauhan osuus.

Rauha on kirjattu muuttaneeksi oppilaitoksen tiedoissa Poriin syyskuussa 1909, jolloin hän oli tullut valituksi tyttöjen valmistavan ammattikoulun talousosaston opettajattareksi 6 hakijan joukosta. Hän oli Porissa vielä ainakin 1911 kesäkuussa.

1913 Rauhan on mainittu hakeneen Oulun Talouskoulun johtajattaren tointa, jota hän ei kuitenkaan saanut.

Vuonna 1915 hänet valittiin Evon metsänvartijakoulun emännöitsijäksi, hakijoita oli ollut kaiken kaikkiaan 49. 

1918 talousopettaja Rauha Rutanen oli ollut ehdokkaana kunnanvaltuutetuksi Laukaan kunnan kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalissa, jotka pidettiin 4.12.1918.                                                                                                                                        

*Rauhan on mainittu em. lisäksi hoitaneen Haminanlahden kartanoa Kuopion lähellä. Toiminut Kuopin mlk:n  Lotta Svärd-yhdistyksen johtokunnassa varajäsenenä 1924. 

Kuopion jälkeen hän toimi matkustajakodin pitäjänä Helsingissä. Matkustajakoti sijaitsi Annankatu 25:dessä (1926).

Kuvat Naisen ääni lehdestä

                                                                                                                                                          Sairauden pahetessa Rauha palasi synnyinseuduilleen Laukaaseen, jossa hän vietti elämänsä ehtoopuolta talossaan Arkelassa. Koti sijaitsi seurakunnalta vuokratulla tontilla, luonnonkauniilla paikalla Vuojärven rannalla. 

Rauha nukkui ikiuneen kotonaan 24.6.1938 hoitajansa Stiina Tauriaisen hellässä huomassa. Kuolinsyyksi on kirjattu "pitkittynyt sydämen sisäkalvon tulehdus".

Rauhan viimeinen matka koitti 5.7.1938 Laukaan hautausmaalle, jonne kätkettiin
vainajan tomumaja. 

Vainajaa hautaan laskettaessa lauloi hengellinen kuoro. 

Ruumiinsiunaus tapahtui hautausmaalla ja toimitti sen teologian

tohtori Aarre Lauha. Hän puhui sanojen johdolla: 

"Kun olit nuori vyötit itsesi ja kuljit mihin tahdoit, 

mutta kun vanhenet ojennat kätesi, 

ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut mihin et tahdo". 

Ruumiinsiunauksen jälkeen lukivat raamatunlauseita rov. Stenroth, pastorit

Dahlgren, Salmenkivi ja Vesterinen.

Hautaa umpeen luodessa lauloi hengellinen kuoro kanttori Jussilan johdolla. 

Seppeleitä ja kukkia, toinen toistaan kauniimpia, laskettiin sangen runsaasti. 

Vainajan sukulais-, ystävä- ja naapuripiirihän oli laaja. 

Kukkaisseppele laskettiin myös Jyväskylän NNKY:n ystävien puolesta. 

Tilaisuus päättyi virteen 529. 

Tämän jälkeen kokoonnuttiin vainajan muistoa viettämään Karlvikiin, jossa yhteisesti laulettiin paljon ja jossa puheita pitivät rov. Stenroth ja past. Salmenkivi. 

Yksinlaulua esittivät tohtorinna Aune Lauha ja past. Salmenkivi. 

Tällä tavalla vietettiin vainajan muistoa kauniisti, vainajan, joka eläessään oli kaiken kauniin ystävä ja joka paljon sairastettuaan myöskin sisäisesti oli syventynyt.

Vapaaehtoisella huutokaupalla, 31.5.1939 myytiin kuolinpesän lukuun Rauhan asuintalo.  Hyväkuntoisessa talossa oli 4 lämmitettävää asuinhuonetta,  sauna, ulkohuoneet, kellari jne.  

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Rauha sai nähdä matkansa varrella monta eri paikkakuntaa ja työyhteisöä erilaisine sidosryhmineen. Itselleni syntyi mielikuva rohkeasta, oikeudenmukaisesta ja kaunissieluisesta naisesta, joka jakoi oppejaan ja kulki reippain askelin pitkin omia polkujaan. Miellyttävä uusi tuttavuus!

Päivitetty alkuperäistä tekstiä ensijulkaisun jälkeen 31.12.2023.

Lähteitä

Aamulehti, 18.10.1894, nro 242, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/594069?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Suomalainen, 27.07.1896, nro 83, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/543691?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 https://aksa.fi/keski-suomen-opisto-120v-historian-lehtien-havinaa/ https://www.arkistot.info/pukkimakea/keskisuomen_opisto.php

Pohjalainen, 01.11.1900, nro 171, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/547826?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

https://jokilaaksonmatkailupuutarha.fi/

https://runeberg.org/tieto/4/0159.html

Naisten ääni, 01.01.1908, nro 10, s. 15

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907372?page=15

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 25.09.1902, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1046898?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 23.09.1902, nro 220, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798440?page=8

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

https://agricolaverkko.fi/review/kasvatuslaitoksesta-koulukodiksi-kriiseja-ja-traditioita/

Uusi Aura, 14.01.1909, nro 10, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/802817?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Paimion emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulun oppilaiden matrikkeli 1880-1917 sekä päästötodistuksia vuosilta 1910-1918,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 25. joulukuuta 2023, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125074.

Uusi Aura, 18.09.1909, nro 108 A (3-päiv. painos), s. 5

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803222?page=5

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kaiku, 04.07.1913, nro 151, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1225967?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 22.06.1915, nro 69, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1321780?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 12.11.1918, nro 262, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1209485?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 26.06.1938, nro 142, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024510?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Viimeinen matka. Sisä-Suomi, 06.07.1938, nro 150, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096367?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 21.05.1939, nro 114, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024996?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Keskisuomalainen, 26.06.1938, nro 142, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024510?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2023

 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Aksel Järvinen, Tauno Saari, Kalle Mäkinen, Juho Järvinen, Urho Järvinen, Toivo Mäkinen, Erkki Sankelo ja Uuno Lönn.

TAPAHTUI JOUTSASSA - marraskuu 1923

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA 

Saatiin lupa jälleen järjestää toripäivät kerran vuodessa syyskuussa

Toripäivät oli lopetettu Joutsassa jokunen vuosi aikaisemmin niillä vietetyn "sopimattoman elämän" vuoksi. Lupa heltisi lopulta uudelleen, vaikkei ihan siinä muodossa kuin haettiin. Kolme kertaa vuodessa oli tavoite, mutta yhteen kertaan myönnyttiin. Markkinat oli lupa pitää syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona ja toripäivillä saatiin kaupata ainoastaan eläimiä. Myyntipaikka piti varustaa siten, mitä senaatti oli vahvistanut hevos- ja karjakaupan järjestämisestä ja kunnan piti hankkia maaherran vahvistus toripäiviä varten laaditulle järjestyssäännöille. Myös nimismiehen hyväksymät järjestysmiehet vaadittiin. 

Kisa maanteitten kesäkunnossapidosta kaudelle 1924-26 jatkuu ja käy kuumana. Kauppias Yrjö Ikonen muutti tarjoustaan 72000 mk:n arvoiseksi/vuosi. 

Kangasniemeläiset mv. Närväinen ja kauppias Koponen puolestaan fiilasivat hintaa 68000 markkaan. Lokakuussa jätetty tarjous oli arvoltaan 72000 mk. 

Läänin maaherra oli vahvistanut tiluslohkomisen:

Kurikan tilasta No 9 Joutsan kunnan Joutsan kylästä muodostettiin tilat Wuorela, omist. Akseli Hölttä ja Kurikka, omist. Johan Segerholm. 

Toivo Järvinen oli valittu 10.1.1924 alkavalle oppijaksolle Mustialan maamiesopistoon. 

Liikemies Maurits Laakkonen Joutsasta oli ostanut kaupunkitalon Kristiinan kaupungista kauppias Frans Vuoriselta 120 000 mk:n hinnalla. 

Ulosottoapulaiseksi määrättiin 15.11.1923 lähtien poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin kuuden kuukauden ajaksi. Joutsan piirin nimismiehenä toimi tuolloin Lauri Hovinen.

Osuuskauppaan haettiin lokakuussa liikkeenhoitajaa. Toimeen valittiin Adolf Puusa. Johanneksesta. 

Vuoden 1924 varsinaiset talvikäräjät ilmoitettiin pidettäväksi 15.1.1924 Huttulan tilalla kirkonkylässä. 

KUNNALLISIA ASIOITA

Tällä kertaa kaksi eri kirjoitusta - kunnan tilien hyväksyminen oli puhuttanut jo kuukausien ajan, olivathan ne olleet varsin epäselviä ja tilinpäätös auttamattomasti myöhässä. Ensimmäinen artikkeli Vapaus-lehdestä 9.11.1923 ja toinen Heinolan Sanomista14.11.1923.

Joutsan kunnanvaltuutettujen kokouksessa 

marraskuun 3 p:nä käsiteltiin seuraawia asioita:

Wuoden 1923 kunnalliswerotuksessa päätettiin perusalennus 2000 mk 

ja lapsiwähennys 1000 mk. 

Kunnan tilit wuodelta 1922 hywäksyttiin pienillä muistutuksilla. 

Holhouslautakunnan puheenjohtajaksi walittiin Paawo Kankkunen. 

Kunnalliseen hautausmaatoimikuntaan walittiin jäseniä. 

Maalaiskuntain liiton kirjelmä kesäkurssien järjestämisestä hylättiin. 

Werotussihteerin toimi päätettiin julistaa haettawaksi. 

Pärnämäen kansakoulun johtokuntaan valittiin 

T. Salokosken tilalle Walter Haara. 

Kuntainwäliseen edustajakokoukseen, joka tulee pidettäwäksi Pajumäen koulun johdosta ja johon pyydetään Kangasniemen ja Leiwonmäen kuntia ottamaan osaa, walittiin edustajaksi O. Kukkonen, Otto Kuitunen, T. Hokkanen, O. Heinikainen, waralta T. Kokko ja Oskar Salonen.

 

Otto Haikulalle annettiin waltuudet kunnan puolesta hakea maanmittaria 

Ruorasmäen koulun tontin lohkomiseen. 

Angesselän kansakoulun anomus tukkipuiden ostamisesta kunnan 

omistamalta Kiiliälän tilan maalta hylättiin. 

Kunnanvaltuuston kokous 

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin tilintarkastajain Onni Heinikaisen ja J. A. Lahtisen kielteisestä lausunnosta huolimatta 10 äänellä 7 ääntä wastaan kunnallistilit wuodelta 1922 ja myönnettiin tilintekijälle täydellinen tili- ja wastuuwapaus. 

Kuten tiedettänee, on sosialisteilla enemmistö Joutsan kunnanvaltuustossa 

ja lukeutuu kunnan rahastonhoitajakin sosialisteihin.

Päätettiin m.m. seuraawista asioista: 

Yleiswähennys alkawassa kunnallisweroituksessa määrättiin 2,000 markaksi 

ja lapsiwähennys 1,000 markaksi. 

Walittiin holhouslautakunnan puheenjohtajaksi maanwiljelijä Toiwo Kokko. 

Kunnallisjärjestön kesäkurssien toimeenpanemiseen ei kunta päättänyt ottaa osaa. 

Päätettiin kutsua Kangasniemen ja Leiwonmäen kuntain edustajat yhteiseen 

kuntatakokoukseen Kälän majataloon keskustelemaan ja päättämään 

Joutsan Pajumäkeen perustettawasta uudesta kansakoulusta. 

Joutsan kuntaa edustamaan tässä kokouksessa walittiin maanwiljelija Otto Kuitunen, Onni Heinikainen, Tuomas Hokkanen ja Oskar Kukkanen sekä waralta Toiwo Kokko.

Valitettiin veroperusteista Jalmari Niinikosken toimesta ja anottiin kunnan määräämiä viljelysmaan tuottoarvoja korotettaviksi. 

Mikkelin Lääninkonttorin, Ernst E. Rosenqvistin allekirjoittamalla kuulutuksella ilmoitettiin vuonna 1924 toimitettavan tulo- ja omaisuusveron määräämistä ja maksuunpanoa varten, että Mikkelin lääni on jaettu siten, että kukin kunta muodostaa oman verotusalueen omine verotuslautakuntineen. Joutsan kunnassa puheenjohtajaksi määrättiin asianajaja Artturi Ahvenainen, jäseniksi mv. Onni Lehtinen (varapuheenjohtaja) ja opettaja Bernhard Santala (maaherran asiamies) sekä varajäseniksi kanttori Lauri Markkula ja mv. Ville Häyrinen. 

SEURAKUNNALLISTA PÄÄTÖKSENTEKOA

Kirkkovaltuuston kokous 4.11.1923

Hyväksyttiin tulo- ja menoarvio tulevaa vuotta varten ja arvioitiin luonnontuotteet rahassa: 

ruis 150, ohra 100 ja kaura 50 markkaa hehto sekä voi 22 mk kilo.

Tarkastettiin maksujen rästiluettelo. 

Kirkonkokous 28.11.1923

Walittiin kirkkowaltuustoon erowuorossa olewat jäsenet; 

talollinen Antti Hossola, Otto Kuitunen ja Kustaa Paalanen uudelleen sekä 

Taawetti Sankarin tilalle talollinen Jeremias Wirtanen. 

Lisäwaltuusmiehistä erosi arwalla talollinen Antti Puikkola ja Manu Ruhanen, 

jotka walittiin uudelleen. 

Tutkijalautakunnan erowuorossa olewat jäsenet talollinen Matti Hossola ja kanttori 

Lauri Markkula sekä warajäsen Aksel Paasonen walittiin uudelleen. 

Joutsan seurakunnan pappien virkatalon rakennusrahastoa korotettiin 25000 markasta 150000 markkaan. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA

Alue- ja paikallispäällikkökursseilla Tuusulassa Jousan sk. paikallispäällikkö O. Koskela tuli hyväksytyksi sk. upseeritutkinnossa. 

Ensimmäisen luokan kuntoisuusmerkkivaatimuksen Mikkelin sk.piiristä suoritti mm.  E. Pöyry Joutsan sk:sta. 

TAPAHTUMIA JA HUUTOKAUPPOJA

Ilmoitettiin pidettäväksi 8.12.1923, entisen kauppiaan A. Kujalan konkurssipesän huutokauppa, Selma Konttisen kauppakartanossa. 

Pynnölän tilan irtaimiston huutokauppa 29.11.1923 Uimaniemellä - poismuuton vuoksi. Tunnetuille luottoa sopimuksen mukaan.  Ilmoittajana kreivi R.S. Steinheil. 

Vapaaehtoisella huutokaupalla haettiin uutta omistajaa Tammilahdessa sijaitsevalle Melkan päätilalle maassa olevine ruiskylvöineen. Tilan alaksi ilmoitettiin yli 60 hehtaaria ja sen mainittiin sijaitsevan erittäin kauniilla paikalla. Päärakennuksessa oli 6 lämmintä huonetta ja muutoinkin rakennuksien kerrottiin olevan hyvässä kunnossa. Tilalla elätettiin tuolloin 15 lehmää, 3 hevosta ja metsää oli yli oman tarpeen.

Käteistä kauppaan vaadittiin 5000 mk, loppu sopimuksen mukaan. Pidätettiin oikeus puolen tunnin mietintäaikaan joko hyväksyä tai hylätä tarjous.

Iltapäivän puolella ilmoitettiin alkavaksi irtaimistoa koskeva huutokaupan osuus. Luotetuille luvattiin kuukauden maksuaika. 

"Hosianna-harjoitus" ilmoitettiin pidettäväksi kirkossa 11.11.1923 heti kirkonmenojen päätyttyä L. Markkulan johdolla.

YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, LIIKEYRITTYKSET

Joutsan tarkastusyhdistyksen perustava kokous 

Ilmoitettiin pidettäväksi 10.11. klo 11.00 Osuusmeijerin yleisen kokouksen yhteydessä.

Tarkastusyhdistykselle nähtiin tarvetta myös Joutsassa. Vetonaulaksi tilaisuuksiin oli kiinnitetty esitelmöimään agronomi Havola Itä-Hämeen Maanviljelysseurasta.

Osuusmeijerin syyskokous  

pidettiin marraskuun 10 pvä meijerillä. 

Kokouksen awasi maanmilj. T. Paawola ja puheenjohtajaksi walittiin maanwilj. Toiwo Kokko.

 Hallitukseen walittiin arwan kautta eronneen Aleksis Jaatilaisen tilalle J. Salomaa ja 

eroawa jäsen Matti Hossola uudelleen. 

Hallituksen jäsenten palkat pysytettiin ennallaan. 

Osuusmeijerin laiwa päätettiin myydä ja asia jätettiin hallitutsen huoleksi. 

Meijerin tontilla sijaitsewa suutari K. Lestelinin asuntotontti ralennuksineen 

myydään Lestelinille 1.000 mk:n hinnasta.

"Pellerwo"- ja "Maaseudun Tulewaisuus" lehtiä päätettiin tilata osuuskunnan puolesta jäsenille, edellistä 7 mk:n hinnasta ja jälkimmäistä 40 mk:n hinnasta; 

tilauksia wastaanottaa isännöitsiä T. Laakso. 

Karjantarkastusyhdistyksen perustamiskustannuksiin päätettiin 

osuuskunnan waroista myöntää 5,000 mk.

Kokouksen jälkeen piti Itä-Hämeen maanwiljelysseuran 

karjatalouskonsulentti  K. W Hawola esitelmän karjanjalostuksesta teroittaen kuulijain mieliin, 

kuinta tärkeätä on tuntea myöskin karjantuotannon raswapitoisuus. 

Esitelmän jälleen seurasi wilkas kestustelu karjantarkastusyhdistysten perustamisesta ja päätettiin, 

että Joutsaankin on saatawa karjantarkastusyhdistys, jonka perustawa kokous pidetään 

Nuorisoseuran talolla Honkalassa ensi sunnuntaina 25 pnä heti kirkonmenojen päätyttyä. 

Saapukaa joukolla tilaisuuteen.

Sos.dem. järjestämien puhetilaisuuksien pitopaikat julkaistiin- puhujaksi oli lupautunut Hj. Lindfors. 

Työväen yhdistyksen kuukausikokous ilmoitettiin pidettäväksi  2.12.1923. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA 

Wiinatehtaita hävitetty

Poliisikonstaapeli J. Ottelin hävitti Tammilahdesta Välimaan talon isännän Juho Lampisen & vaimonsa viinatehtaan. Sekä valmis viina että rankki kaadettiin maahan ja ensiluokkaiseksi mainittu kalusto takavarikoitiin.

Ei Ottelinin päivä ollut ollenkaan huono - samana päivänä löytyi myös toinen tammilahtelainen keittämö Autio-nimisen talon maalta. Tehtaan omisti talollinen A. Honkalahti. Kalusto otettiin poliisin haltuun ja keittokuntoinen rankki kaadettiin maahan. 

Tiliselkkaus Osuuskaupassa

Joutsan Ok:n Leivonmäen myymälässä havaittiin tileissä liki 40000 mk:n vajaus. Myymälänhoitaja Taavi Pekkasta vaadittiin vastuuseen, joka puolestaan kielsi tehneensä mitään lain vastaista. Asiaa käsiteltiin sovinto-oikeudessa, joka lopulta vapautti Pekkasen kaikesta vastuusta vajaukseen nähden - mikä todellisuudessa lienee ollut ihan tavallista liiketappiota.

Antti Salmisen väärennös- ja petkutusjuttua kerrattiin vielä, lokakuussa alkanutta jutun käsittelyä jatketaan.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuolleita

Talonemäntä Maria Hasa Tolvasniemeltä vähän yli 59-vuotiaana. 

Kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset.

Toivo Niinimäki Marjotapaleelta kuoli 23.11.1923, vain kymmenen vuotiaana, heikkojen jäiden uhrina. Kaipaamaan jäivät vanhemmat Lydia ja Matti Niinimäki sekä 3 veljeä ja 3 sisarta.

VAPAUS 14.12.1923 NO 146

Vihittyjä

Armas Kettunen Joutsasta ja palvelija Hilma Soikkeli. 

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA

Kansalainen Jukka oli kirjoittanut näkemyksensä julki kunnallisista vaaleista ja kunnan tilien 1922 tarkastuksesta kaikkine epäselvyyksineen. 

Myös Eero avasi sanaisen arkkunsa kritisoiden hänkin kunnanisien vuoden 1922 tiliasioiden käsittelyä ja hyväksymistä. Eero myöskin kuvailee vaalien ehdokkaita mehevin adjektiivein. 

Käykää ihmeessä kurkkaamassa kirjoitukset!

LUE MYÖS

Joutsan joulukuu 1923

Joutsan lokakuu 1923

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

--

TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1923

Lisätään lokakuu 1923 kategoriaan "100 v sitten Joutsassa"
Alla poimintoja silmiini pistäneistä julkaisuista.

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Jo syyskuussa julkaistiin tarjouksia teiden kunnossapidosta. Kangasniemeläiset mv. Adolf Närvänen ja kauppias Juho Koponen antoivat uuden halvemman tarjouksen  maaherralle, ts. anoivat saada urakalla tehtäväksi maanteitten kunnossapidon kesäkuukausina 1924-1926. 

Asevelvollisuuskutsunnat pidettiin 2.-5.10. Hartolassa suojeluskunnan talolla. Tämä koski niin Joutsan, Sysmän kuin Luhangankin nuorukaisia. Poisjääneiden osuus oli 3%:n luokkaa.

Sanni Nuijala oli saanut suoritetuksi täyden kurssin Lapuan Emäntäkoulusta.

Kihlauksensa julkaisivat Antti Tähtinen Joutsasta ja Lyydia Hovilainen Hartolasta. 

Häyrinen & Harjula ilmoitti 23.10. liikkeen lopettamisesta Hirvensalmella ja pyysivät velallisia käydä maksamassa velkansa ensitilassa. Mainitsivat myös, että jatkavat samalla toiminimellä toimintaansa Joutsan Kanervamäellä, jonne myös velat maksettava.

Kun bisnekset oli keskitetty Kanervamäen toimipisteeseen,  lupasi Häyrinen & Harjula ostaa päivän korkeimmilla hinnoilla lintuja, voita ja lihaa.

 

Konttisen Selma oli päättänyt "hiukan himmata" 35 vuoden jälkeen ja ilmoitti, että haluaa vuokrata sekatavaraliikkeensä kalusteineen omistajan sairaalloisuuden vuoksi.

KUNNALLISIA ASIOITA  
Joutsan kunta oli päättänyt pyytää 300000,00 mk asutuslainaa asutushallitukselta ja maatalousministeriöltä seuraavalle vuodelle, 5 vuotta pidemmällä maksuajalla.

Taksoituslautakunnan päätökset maatalouskiinteistöjen verotusperusteista vuoden tuloista toimitettavaa taksoitusta varten julkaistiin verovelvollisten nähtäväksi kunnanhuoneen seinälle ja kylien kaupoille.

Kunnanvaltuuston syyskuisen kokouksen päätökset julkaistiin.

"Kunnanvaltuuston kokouksessa v.k. 29 pnä päätettiin korottaa kirjastojen määräraha ensi vuoden menoarvioon 3071:50 markkaan eli 50 penniä asukasta kohden ja kantakirjaston hoitajalle palkkaa 600 markkaa vuodessa, 

Kun käräjäkartanoksi ostetun talon luovuttaminen kirkonkylän alakansakouluksi koulun avaamisen johdosta on ollut välttämätön toimenpide, niin päätettiin teettää tarpeelliset muutokset ja korjaukset myöskin niissä kamareissa, jotka ovat sopivat opettajan asunnoksi ja ainoastaan tupa jää valtuuston kokouksille ym. vapaaksi. Koulun toimiminen edellä mainitussa rakennuksessa kestää vuoden 1928 kevätlukukauden loppuun. 

Kirkonkylän kansakoulun lisärakennuspiirustukset alakansakoulua varten sellaisenaan hyväksyttiin ja päätettiin pyytää valtion avustusta ja lainaa alakansakoulun rakentamista varten. 

Kunnanhuoneessa ja viereisessä kansliahuoneessa sunnuntaisin tarvittavista pienistä puhdistuksista y.m. järjestelyistä sopimuksen teko kolmannen yläkansakoulun opettajattaren kanssa, joka huoneustossa toistaiseksi asuu, jätettiin kunnallislautakunnan esimiehelle. 

Angesselän kansakoulun rakennuspiirustuksiksi hyväksyttiin asianomaisen johtokunnan ehdottamat ja päätettiin anoa valtion avustusta sekä lainaa koulun rakentamista varten. Kustannusarvion sekä työ- ja aineselityksen hankkiminen jätettiin koulun johtokunnan huoleksi.

Ruorasmäen ja Ruhalahden kansakoulujen tilit v. 1922 hyväksyttiin tilintarkastajain lausunnon perusteella ja koska yleisten kunnallisrahastojen tilejä ei vielä tällekään kokoukselle ollut hyväksyttäväksi jätetty, niin päätettiin tehdä ilmoitus maaherralle, ellei viikon kuluessa tilit ole valmiina ja tilintarkastajain hyväksyttävinä. Ilmoituksen antajaksi valittiin tilintarkastaja Onni Heinikainen.

Kunnallislautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin taloll. Justus Mällönen ja mäkitupalainen Vilppu Järvinen kumpikin uudelleen, varajäseniksi Matti Hossolan ja Aksel Salmisen tilalle valittiin talolliset Juho Salomaa ja Otto Mällönen. 

Taksoitusautakuntaan valittiin 12 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin taloll. Toivo Kokko ja varapuheenjoht. taloll. Jalmari Niinikoski sekä jäseniksi talolliset Kalle Junkkari ja Vilho Borg Jousan kylästä. Laitjärveltä räätäli Ananias Laitinen, Marjotaipaleelta tal. Evert Uotila, Mieskonmäestä tp. Ananias Kukkanen, Pärnämäestä tp. Vihtori Rantanen, Ruorasmäestä tal. Kalle Haikula, Tamilahdesta liikemies J. Simola, Tolvasniemestä pienvilj. O. Manninen ja Uimaniemestä valokuv. Jalmari Kilpinen. Varamiehinä toimivat Jousan kylästä suutari Juho Aho, Laitjärveltä tal. Vilppu Saarinen, Marjotaipaleesta tp. Antti Lahtela, Mieskonmäestä tp. Sakari Suuronen, Pärnämäestä tal. Antti Peltola, Ruorasmäestä työm. Oskar Järvinen, Tammilahdesta puuseppä Vihtori Järvinen, Tolvasniemestä työm. Aatu Salo ja Uimaniemestä kaupp. poika Jalmari Hurri. Tutkijalautakuntana toimii kunnanvaltuusto. 

Köyhäinhoitolautakuntaan vuosiksi 1924 -26 valittiin tal. Tuomas Laakso uudelleen ja Aksel Niemisen sijaan tal. Toivo Cekkanen. Varajäseniksi nahkuri August Sauvala ja tp. Tuomas Hokkanen kumpikin uudelleen. 

Asutuslautakunnan jäseniksi valittiin entiset ja varajäseniksi Paavo Kankkunen ja Kasper Lehtonen. 

Holhouslautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Heikki Temisevä, kanttori L. Markkulan kieltäytyessä uudelleen toimeen rupeamasta ja jäseneksi Josef Maunulan sijaan Hilma Lehtonen. 

Metsälautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin metsänvartija Viljo Tuukkanen uudelleen ja Aksel Laakson tilalle tal. T. Laakso 

Hyväksyttiin tielautakunnan laatima menoarvio vuodelle 1924, joka päättyy summaan 106,35 mk. Raittiuslautakunnalle myönnettiin 500 mk toimintansa tukemiseksi.

Myönnettiin apteekkari Otto Kerviselle oikeus myydä apteekissaan denaturoitua spriitä."

LIIKEYRITYKSET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Joutsassa porvarilliset liitossa
Joutsan porvarilliset puolueet päättivät perustaa yhteisen vaaliliiton. Vaaleja valmistavaan toimikuntaan valittiin opettaja B. Santala ja kanttori L. Markkula kirkolta, maanvilj. O. Heinikainen Mieskomäestä, V. Harjula Pärnämäestä ja O. J. Hurri Uimaniemestä ja P. Ruohtula Pappisista.
Vaaleihin päätettiin lähteä useammalla eri listalla, joiden kaikkien ensimmäiseksi ehdokkaaksi päätettiin asettaa maanvilj. Tuomas Laakso. Naisilta toivottiin omaa listaa.

Joutsan Osuuskaupan syyskokous 
Hallitukseen  valittiin erovuorossa ollut opettaja B. Santala sekä uudeksi jäseneksi maanviljelijä Antti Paavola. Varajäseniksi maanviljelijä J. Salomaa, A. Hossola ja M. Mäkinen. 
Päätettiin pitää hallituksen jäsenten ja - tilintarkastajien palkkiot ennallaan. 

Myymäläneuvostoihin valittiin: Mieskonmäelle D. Kuitunen ja A. Ahonen; Leivonmäelle L. Rytönen ja T. Riihiaho sekä Pappisten myymälään D. Riitaoja ja Jalmari Simola. 

Päätettiin avata uusi myymälä Pärnämäelle, täytäntöönpano jätettiin hallituksen tehtäväksi.

Osuustoiminnallisten keskusliikkeiden ja Hankkijan kokouksissa kauppaa edustamaan valittiin opettaja B. Santala ja varalle J. Maunula. 

Edustajaksi Joutsan Puhelinyhdistyksen kokousiin valittiin kanttori Lauri Markkula. 

"Yhteishyvä" ja "Kuluttajain"-lehti päätettiin tilata jäsenille. 

Lopuksi piirineuvoja J. Halonen esitelmöi ja näytti varjokuvia SOK:n tuotantolaitoksista.

Sosiaalidemokraattisen puolueen kunnallisjärjestön kokous pidettiin 7.10. työväentalolla. 

Valistustyön tekemiseksi päätettiin kunnallisjärjestön alueella järjestää kertapuhetilaisuuksia marraskuun aikana - tätä varten päätettiin palkata puhuja.

Kunnallisen valitsijayhdistyksen perustava kokous pidettiin 21.10.1923.

Kunnallistilintarkastajiksi asetettiin Jalmari Niinikoski, Hilma Lehtonen, Onni Kiviaho ja August Wilander. Kunnallisjärjestövero päätettiin pitää ennallaan.

Kunnallistoimikuntaan valittiin Hj. Lindfors, Hj. Niinikoski, Hilma Lehtonen, R. Lehtonen ja Y. Borg, varalle W. Borg ja A. Palin. Tilintarkastajiksi puolestaan J. Maunula, ja A. Nyman, varalle J. Kilpinen ja Aura Hellqwist. 

Kunnallistoimikunta antoi tiedonannon puolueosastoille ja kehotettiin järjestön edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti hankkimaan kokoushuoneet ja päättämään, kuinka monta puhetilaisuutta kukin osasto alueelleen haluaa. 

Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän on waadittawa kommunistiedustajain wapauttamista

Kunnallisjärjestö oli päättänyt lausua., että ellei hallitus taivu, on vaadittava eduskunnan hajottamista ja uusien vaalien toimitusta. Kielteisessä tapauksessa on sos.dem. eduskuntaryhmän kaikella tavalla pyrittävä jarruttamaan tynkäeduskunnan työtä. 

Joutsan raittiuslautakunta oli päättänyt viettää raittiusviikkoa. Mukaan olivat luvanneet lähteä edistysseuran edustajat, osa kansakoulujen opettajista - papisto oli myös suunnitelmissa mukana. Täsmäiskut aatteen edistämiseksi oli kehotettu tekemään erityisesti kunnan sellaisille kulmille, joissa ei ollut minkäänlaista valistusjärjestöä ja kansakoulua. Tätä ennen oli järjestetty asiaan kuuluva yleinen neuvottelukokous raittiusasiasta 

Työväenyhdistyksen kuukausikokouksen ilmoitettiin olevan 4.11.1923.

HUUTOKAUPPOJA

5.11.1923 ilmoitettiin pidettäväksi vapaaehtoinen huutokauppa Ruhalahden kylässä Vierulan torpassa. Myytäväksi ilmoitettiin torpan vuokraoikeus ja koko torpan irtaimisto (mm. kaksi hevosta, lehmiä, lampaita ym. taloustavaraa).

Ilmoitettiin myös Pappisissa pidettäväksi vapaaehtoinen huutokauppa 9.11.1923, jossa myydään Vanhaintalo-niminen tila kaikkine irtaimistoineen. 

TILASTOJA
Julkaistiin Mikkelin läänin maksuunpantavat valtion tulo- ja omaisuusverot vuodelta 1922. Joutsan korret keossa olivat 182609,96 mk, josta omaisuusveroa 12134,65 mk. Osakeyhtiöiden tuloveroja oli kertynyt 16025,20 mk, josta omaisuusveroa 965,20 mk.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA 

Tästä kirjoitinkin jo syyskuussa, kun Ruorasmäessä tapahtui harmillinen, ja täysin turha miesmurha, Tuomaalassa pidettyjen kestien päätteeksi. Asiaa käsiteltiin Joutsan välikäräjillä lokakuun 20.pvä ja joutomies Fabian Laitinen, Hartolan pitäjästä, tuomittiin renki Matti Suomäen murhasta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen sekä korvaamaan oikeudenkäyntikuluja 3000 mk. 

Remuisat talkootanssit 

Tammilahtelaisessa talossa pidettiin talkoot tansseineen. Kun talon antimista oli nautittu kera sahdin, kuusen kyyneleiden ja "wirolaisen" - ilon ollessa ylimmillään, alkoivat kuokkavieraat tappelemaan ja metelöimään. Hulinassa pahimmin lyödyksi tuli David Dammert, joka ei vahingoittunut kuitenkaan hengenvaarallisesti.

Varkaat iskivät ja murtautuivat kaupustelija K. Kuuselan myymäläkojuun. Saaliiksi rosvot saivat "erinäistä pientä tavaraa", mm. makeisia, tupakkaa ym. n. 1000 mkn arvosta. Varkaitten jäljillä oltiin ja odotukset kiinniotosta olivat korkealla.

Uutisoitiin syyskuun puolella tapahtuneesta tapahtumasta, jossa mieskonmäkeläinen torppari ja yhdeksän lapsen isä oli päättänyt päivänsä oman käden kautta.

Iivari Sihvonen, Joutsan pitäjästä, joutui riidan seurauksena tappeluun Kouvolan kauppatorilla osana joutomiesten isompaa joukkoa. Riita oli arvellusti saanut alkunsa korttipelistä.

Työmies Antti Salmiselle, Tolvasniemen kylästä, luettiin syyte vekselin väärennyksestä Pieksämäen syyskäräjillä. Salmista syytettiin neljän vekselin väärentämisestä. Väärennetyt vekselit hän oli kaupannut Pieksämäen Koneliikkeeseen, josta oli saanut polkupyörän kutakin vekseliä vastaan. Ne oli lähetetty Salmiselle rautateitse. Niin vekseli kuin rautatievaltakirjoihinkin hän oli väärentänyt myös todistajien nimet - niissä hän oli käyttänyt erinäisten lautamiesten nimiä, jotta paperien uskottavuus olisi parempi. 

Petkutusjutun lisäkäsittely lykättiin välikäräjille. Lisätodistajia kuultiin ja Salminen sai lisäsyytteitä ajalta, jolloin hän oli toiminut Osakeyhtiö Agros'in asiamiehenä - tuolloinkin sortunut neljän vekselin väärennökseen. Salminen kuvattiin istunnon perusteella "paatuneeksi rikolliseksi" ja hän väitti kaikkien todistajien valehtelevan ja olevansa tuntematon todistajilleen. Jutun käsittely siirrettiin marraskuussa pidettäville välikäräjille.

Joutsalaisia hukkunut Langinkoskeen

Otsikon perusteella luulisi, että useampikin olisi mennyt, mutta onneksi se jäi yhteen pariskuntaan. Mäkitupalainen Salamon Järvenpää ja Joutsassa 1892 syntynyt vaimonsa, Wilhelmina, olivat ylittämässä ruuhella virtaa, kun pyörre nappasi ruuhen, vieden sen koskeen. Alun alkaenkaan heillä ei ollut kuin yksi airo, hätääntyneenä mies kadotti sen ainoankin ja koski otti matkaajat haltuunsa. 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

Joutsan Osuuskauppa julkaisi haettavaksi  liikkeenhoitajan toimen 1.12. alkaen. Valitun oli asetettava 20000 mkn hyväksyttävä takaus ja hän sai vapaan asunnon (2h+k), sis. lämmöt ja valot. Hakemukset tuli jättää todistuksineen, suosituksineen ja palkkavaatimuksineen kaupan hallitukselle.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA

Avioliittoon kuulutettu

Työmies Armas Kettunen Joutsasta ja palvelija, neiti Hilma Soikkeli Sippolasta.

Työmies Artturi Vainio Joutsasta ja palstatilallisen tytär Senja Amanda Nevala Jalasjärveltä.

Avioliittoon vihittiin 21.10.1923 neiti Josefiina Kuitunen ja maanviljelijä Armas Luntta morsiamen kotona.

Seurakuntaan muuttaneita

Hilja Marjakorpi Heinolan kaupungista.

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1923

Joutsan syyskuu 1923

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.