Lisätään lokakuu 1923 kategoriaan "100 v sitten Joutsassa"
Alla poimintoja silmiini pistäneistä julkaisuista.
ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA Jo syyskuussa julkaistiin tarjouksia teiden kunnossapidosta. Kangasniemeläiset mv. Adolf Närvänen ja kauppias Juho Koponen antoivat uuden halvemman
tarjouksen maaherralle, ts. anoivat saada urakalla tehtäväksi maanteitten kunnossapidon kesäkuukausina 1924-1926.
Asevelvollisuuskutsunnat pidettiin 2.-5.10. Hartolassa suojeluskunnan talolla. Tämä koski niin Joutsan, Sysmän kuin Luhangankin nuorukaisia. Poisjääneiden osuus oli 3%:n luokkaa.
Sanni Nuijala oli saanut suoritetuksi
täyden kurssin Lapuan Emäntäkoulusta.
Häyrinen & Harjula ilmoitti 23.10. liikkeen lopettamisesta Hirvensalmella ja pyysivät velallisia käydä maksamassa velkansa ensitilassa. Mainitsivat myös, että jatkavat samalla toiminimellä toimintaansa Joutsan Kanervamäellä, jonne myös velat maksettava. Kun bisnekset oli keskitetty Kanervamäen toimipisteeseen, lupasi Häyrinen & Harjula
ostaa päivän korkeimmilla hinnoilla lintuja, voita ja lihaa.
Konttisen Selma oli päättänyt "hiukan himmata" 35 vuoden jälkeen ja ilmoitti, että haluaa
vuokrata sekatavaraliikkeensä kalusteineen omistajan sairaalloisuuden vuoksi.
KUNNALLISIA ASIOITA Joutsan kunta oli päättänyt pyytää 300000,00 mk
asutuslainaa asutushallitukselta ja maatalousministeriöltä seuraavalle vuodelle, 5 vuotta pidemmällä maksuajalla.
Taksoituslautakunnan
päätökset maatalouskiinteistöjen verotusperusteista vuoden tuloista toimitettavaa taksoitusta varten julkaistiin verovelvollisten nähtäväksi kunnanhuoneen seinälle ja kylien kaupoille.
"Kunnanvaltuuston kokouksessa v.k. 29 pnä päätettiin korottaa kirjastojen määräraha ensi vuoden menoarvioon 3071:50 markkaan eli 50 penniä asukasta kohden ja kantakirjaston hoitajalle palkkaa 600 markkaa vuodessa,
Kun käräjäkartanoksi ostetun talon luovuttaminen kirkonkylän alakansakouluksi koulun avaamisen johdosta on ollut välttämätön toimenpide, niin päätettiin teettää tarpeelliset muutokset ja korjaukset myöskin niissä kamareissa, jotka ovat sopivat opettajan asunnoksi ja ainoastaan tupa jää valtuuston kokouksille ym. vapaaksi. Koulun toimiminen edellä mainitussa rakennuksessa kestää vuoden 1928 kevätlukukauden loppuun.
Kirkonkylän kansakoulun lisärakennuspiirustukset alakansakoulua varten sellaisenaan hyväksyttiin ja päätettiin pyytää valtion avustusta ja lainaa alakansakoulun rakentamista varten.
Kunnanhuoneessa ja viereisessä kansliahuoneessa sunnuntaisin tarvittavista pienistä puhdistuksista y.m. järjestelyistä sopimuksen teko kolmannen yläkansakoulun opettajattaren kanssa, joka huoneustossa toistaiseksi asuu, jätettiin kunnallislautakunnan esimiehelle.
Angesselän kansakoulun rakennuspiirustuksiksi hyväksyttiin asianomaisen johtokunnan ehdottamat ja päätettiin anoa valtion avustusta sekä lainaa koulun rakentamista varten. Kustannusarvion sekä työ- ja aineselityksen hankkiminen jätettiin koulun johtokunnan huoleksi.
Ruorasmäen ja Ruhalahden kansakoulujen tilit v. 1922 hyväksyttiin tilintarkastajain lausunnon perusteella ja koska yleisten kunnallisrahastojen tilejä ei vielä tällekään kokoukselle ollut hyväksyttäväksi jätetty, niin päätettiin tehdä ilmoitus maaherralle, ellei viikon kuluessa tilit ole valmiina ja tilintarkastajain hyväksyttävinä. Ilmoituksen antajaksi valittiin tilintarkastaja Onni Heinikainen.
Kunnallislautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin taloll. Justus Mällönen ja mäkitupalainen Vilppu Järvinen kumpikin uudelleen, varajäseniksi Matti Hossolan ja Aksel Salmisen tilalle valittiin talolliset Juho Salomaa ja Otto Mällönen.
Taksoitusautakuntaan valittiin 12 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin taloll. Toivo Kokko ja varapuheenjoht. taloll. Jalmari Niinikoski sekä jäseniksi talolliset Kalle Junkkari ja Vilho Borg Jousan kylästä. Laitjärveltä räätäli Ananias Laitinen, Marjotaipaleelta tal. Evert Uotila, Mieskonmäestä tp. Ananias Kukkanen, Pärnämäestä tp. Vihtori Rantanen, Ruorasmäestä tal. Kalle Haikula, Tamilahdesta liikemies J. Simola, Tolvasniemestä pienvilj. O. Manninen ja Uimaniemestä valokuv. Jalmari Kilpinen. Varamiehinä toimivat Jousan kylästä suutari Juho Aho, Laitjärveltä tal. Vilppu Saarinen, Marjotaipaleesta tp. Antti Lahtela, Mieskonmäestä tp. Sakari Suuronen, Pärnämäestä tal. Antti Peltola, Ruorasmäestä työm. Oskar Järvinen, Tammilahdesta puuseppä Vihtori Järvinen, Tolvasniemestä työm. Aatu Salo ja Uimaniemestä kaupp. poika Jalmari Hurri. Tutkijalautakuntana toimii kunnanvaltuusto.
Köyhäinhoitolautakuntaan vuosiksi 1924 -26 valittiin tal. Tuomas Laakso uudelleen ja Aksel Niemisen sijaan tal. Toivo Cekkanen. Varajäseniksi nahkuri August Sauvala ja tp. Tuomas Hokkanen kumpikin uudelleen.
Asutuslautakunnan jäseniksi valittiin entiset ja varajäseniksi Paavo Kankkunen ja Kasper Lehtonen.
Holhouslautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Heikki Temisevä, kanttori L. Markkulan kieltäytyessä uudelleen toimeen rupeamasta ja jäseneksi Josef Maunulan sijaan Hilma Lehtonen.
Metsälautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin metsänvartija Viljo Tuukkanen uudelleen ja Aksel Laakson tilalle tal. T. Laakso
Hyväksyttiin tielautakunnan laatima menoarvio vuodelle 1924, joka päättyy summaan 106,35 mk. Raittiuslautakunnalle myönnettiin 500 mk toimintansa tukemiseksi.
Myönnettiin apteekkari Otto Kerviselle oikeus myydä apteekissaan denaturoitua spriitä."
LIIKEYRITYKSET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT
Joutsassa porvarilliset liitossaJoutsan porvarilliset puolueet päättivät perustaa yhteisen vaaliliiton. Vaaleja valmistavaan toimikuntaan valittiin opettaja B. Santala ja kanttori L. Markkula kirkolta, maanvilj. O. Heinikainen Mieskomäestä, V. Harjula Pärnämäestä ja O. J. Hurri Uimaniemestä ja P. Ruohtula Pappisista.
Vaaleihin päätettiin lähteä useammalla eri listalla, joiden kaikkien ensimmäiseksi ehdokkaaksi päätettiin asettaa maanvilj. Tuomas Laakso. Naisilta toivottiin omaa listaa.
Joutsan Osuuskaupan syyskokous Hallitukseen valittiin erovuorossa ollut opettaja B. Santala sekä uudeksi jäseneksi maanviljelijä Antti Paavola. Varajäseniksi maanviljelijä J. Salomaa, A. Hossola ja M. Mäkinen.
Päätettiin pitää hallituksen jäsenten ja - tilintarkastajien palkkiot ennallaan.
Myymäläneuvostoihin valittiin: Mieskonmäelle D. Kuitunen ja A. Ahonen; Leivonmäelle L. Rytönen ja T. Riihiaho sekä Pappisten myymälään D. Riitaoja ja Jalmari Simola.
Päätettiin avata uusi myymälä Pärnämäelle, täytäntöönpano jätettiin hallituksen tehtäväksi.
Osuustoiminnallisten keskusliikkeiden ja Hankkijan kokouksissa kauppaa edustamaan valittiin opettaja B. Santala ja varalle J. Maunula.
Edustajaksi Joutsan Puhelinyhdistyksen kokousiin valittiin kanttori Lauri Markkula.
"Yhteishyvä" ja "Kuluttajain"-lehti päätettiin tilata jäsenille.
Lopuksi piirineuvoja J. Halonen esitelmöi ja näytti varjokuvia SOK:n tuotantolaitoksista.
Valistustyön tekemiseksi päätettiin kunnallisjärjestön alueella järjestää kertapuhetilaisuuksia marraskuun aikana - tätä varten päätettiin palkata puhuja.
Kunnallisen valitsijayhdistyksen perustava kokous pidettiin 21.10.1923.
Kunnallistilintarkastajiksi asetettiin Jalmari Niinikoski, Hilma Lehtonen, Onni Kiviaho ja August Wilander. Kunnallisjärjestövero päätettiin pitää ennallaan.
Kunnallistoimikuntaan valittiin Hj. Lindfors, Hj. Niinikoski, Hilma Lehtonen, R. Lehtonen ja Y. Borg, varalle W. Borg ja A. Palin. Tilintarkastajiksi puolestaan J. Maunula, ja A. Nyman, varalle J. Kilpinen ja Aura Hellqwist.
Kunnallistoimikunta antoi tiedonannon puolueosastoille ja kehotettiin järjestön edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti hankkimaan kokoushuoneet ja päättämään, kuinka monta puhetilaisuutta kukin osasto alueelleen haluaa.
Kunnallisjärjestö oli päättänyt lausua., että ellei hallitus taivu, on vaadittava eduskunnan hajottamista ja uusien vaalien toimitusta. Kielteisessä tapauksessa on sos.dem. eduskuntaryhmän kaikella tavalla pyrittävä jarruttamaan tynkäeduskunnan työtä.
Joutsan raittiuslautakunta oli päättänyt viettää
raittiusviikkoa. Mukaan olivat luvanneet lähteä edistysseuran edustajat, osa kansakoulujen opettajista - papisto oli myös suunnitelmissa mukana. Täsmäiskut aatteen edistämiseksi oli kehotettu tekemään erityisesti kunnan sellaisille kulmille, joissa ei ollut minkäänlaista valistusjärjestöä ja kansakoulua. Tätä ennen oli järjestetty asiaan kuuluva yleinen
neuvottelukokous raittiusasiasta
Työväenyhdistyksen kuukausikokouksen ilmoitettiin olevan 4.11.1923.
HUUTOKAUPPOJA
5.11.1923 ilmoitettiin pidettäväksi
vapaaehtoinen huutokauppa Ruhalahden kylässä Vierulan torpassa. Myytäväksi ilmoitettiin torpan vuokraoikeus ja koko torpan irtaimisto (mm. kaksi hevosta, lehmiä, lampaita ym. taloustavaraa).
Ilmoitettiin myös Pappisissa pidettäväksi
vapaaehtoinen huutokauppa 9.11.1923, jossa myydään Vanhaintalo-niminen tila kaikkine irtaimistoineen.
TILASTOJA
Julkaistiin Mikkelin läänin maksuunpantavat valtion
tulo- ja omaisuusverot vuodelta 1922. Joutsan korret keossa olivat 182609,96 mk, josta omaisuusveroa 12134,65 mk. Osakeyhtiöiden tuloveroja oli kertynyt 16025,20 mk, josta omaisuusveroa 965,20 mk.
ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA
Tästä kirjoitinkin jo
syyskuussa, kun Ruorasmäessä tapahtui harmillinen, ja täysin turha miesmurha, Tuomaalassa pidettyjen kestien päätteeksi. Asiaa käsiteltiin Joutsan välikäräjillä lokakuun 20.pvä ja joutomies Fabian Laitinen, Hartolan pitäjästä,
tuomittiin renki Matti Suomäen murhasta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen sekä korvaamaan oikeudenkäyntikuluja 3000 mk.
Tammilahtelaisessa talossa pidettiin talkoot tansseineen. Kun talon antimista oli nautittu kera sahdin, kuusen kyyneleiden ja "wirolaisen" - ilon ollessa ylimmillään, alkoivat kuokkavieraat tappelemaan ja metelöimään. Hulinassa pahimmin lyödyksi tuli David Dammert, joka ei vahingoittunut kuitenkaan hengenvaarallisesti.
Varkaat iskivät ja murtautuivat kaupustelija K. Kuuselan myymäläkojuun. Saaliiksi rosvot saivat "erinäistä pientä tavaraa", mm. makeisia, tupakkaa ym. n. 1000 mkn arvosta. Varkaitten jäljillä oltiin ja odotukset kiinniotosta olivat korkealla.
Uutisoitiin syyskuun puolella tapahtuneesta tapahtumasta, jossa mieskonmäkeläinen torppari ja yhdeksän lapsen isä oli
päättänyt päivänsä oman käden kautta.
Iivari Sihvonen, Joutsan pitäjästä, joutui riidan seurauksena
tappeluun Kouvolan kauppatorilla osana joutomiesten isompaa joukkoa. Riita oli arvellusti saanut alkunsa korttipelistä.
Työmies Antti Salmiselle, Tolvasniemen kylästä, luettiin
syyte vekselin väärennyksestä Pieksämäen syyskäräjillä. Salmista syytettiin neljän vekselin väärentämisestä. Väärennetyt vekselit hän oli kaupannut Pieksämäen Koneliikkeeseen, josta oli saanut polkupyörän kutakin vekseliä vastaan. Ne oli lähetetty Salmiselle rautateitse. Niin vekseli kuin rautatievaltakirjoihinkin hän oli väärentänyt myös todistajien nimet - niissä hän oli käyttänyt erinäisten lautamiesten nimiä, jotta paperien uskottavuus olisi parempi.
Petkutusjutun lisäkäsittely lykättiin välikäräjille. Lisätodistajia kuultiin ja Salminen sai lisäsyytteitä ajalta, jolloin hän oli toiminut Osakeyhtiö Agros'in asiamiehenä - tuolloinkin sortunut neljän vekselin väärennökseen. Salminen kuvattiin istunnon perusteella "paatuneeksi rikolliseksi" ja hän väitti kaikkien todistajien valehtelevan ja olevansa tuntematon todistajilleen. Jutun käsittely siirrettiin marraskuussa pidettäville välikäräjille.
Otsikon perusteella luulisi, että useampikin olisi mennyt, mutta onneksi se jäi yhteen pariskuntaan. Mäkitupalainen Salamon Järvenpää ja Joutsassa 1892 syntynyt vaimonsa, Wilhelmina, olivat ylittämässä ruuhella virtaa, kun pyörre nappasi ruuhen, vieden sen koskeen. Alun alkaenkaan heillä ei ollut kuin yksi airo, hätääntyneenä mies kadotti sen ainoankin ja koski otti matkaajat haltuunsa.
AVOIMIA TYÖPAIKKOJA
Joutsan Osuuskauppa julkaisi haettavaksi
liikkeenhoitajan toimen 1.12. alkaen. Valitun oli asetettava 20000 mkn hyväksyttävä takaus ja hän sai vapaan asunnon (2h+k), sis. lämmöt ja valot. Hakemukset tuli jättää todistuksineen, suosituksineen ja palkkavaatimuksineen kaupan hallitukselle.
SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA
Avioliittoon kuulutettu
Seurakuntaan muuttaneita
LUE MYÖS
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
