TULIROKON TUHOJA

1908 kevätkesällä esiintyi Jyväskylän liepeillä tulirokkoa kulkutautina mm. Uuraisilla, Multialla, Ruovedellä ja Virroilla. Loppukesällä, heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, alkoi kuulua tarinoita useista sairastapauksista Laukaassa ja Vihtiälässä. Myös läheltä Haapakoskea jaettiin kuumottavia uutisia - samoin Vesangan kylästä, jossa kerrottiin yhdenkin perheen lapsista kuuden sairastuneen.

Tämä kuuden sairastuneen lapsen perhe oli Wolmar Vertaisen perhe.

"Jywäskylän pitäjän Wesangan kylän, Warrenmäen perällä, mäkitupalaiselta Wolmarilta, kuoli wiime kuluneella wiikolla kolme lasta tulirokkoon. Kolme jälellä olewaa lasta sekä waimo sairastawat wielä samaa tautia, pian heistäkin saatanee tuonen wieraita. Köyhä perhe on kowassa pulassa, puuhatessaan wainajoita hautaan; ellei kowia kokewan isän weli auttaisi köyhää perhettä kohtalon kouristellessa, olisi pula wieläkin katkerampi. Tauti on kuitenkin wiranomaisten tiedossa ja toivotaan että kaikki voimat tähdätään estämään taudin lewenemistä.

Tauti on jo levinnyt naapureihin, joissa on tapahtunut eräitä kuoleman tapauksia. Jyväskylässä ja ympäristöillä kerrotaan tulirokon olewan liikkeellä. Tarkkaa huolta toiwotaan terweydenhoidossa, näillä ympäristöillä, ettei tulirokon tuhot ehtisi enempiä tuhoja tekemään." 

Syyskuussa Volmar ja vaimo Matilda julkaisivat kuolinilmoituksen, jossa mainittiin heiltä lopulta kuolleen kaikkiaan viisi lasta tuon katalan taudin murtamina. 
Elokuussa menivät Urho, Ales (Aleksi) ja Olga, syyskuussa Sulo ja Hulda. 
Hurjan surullista!

Sorretun voima 7.9.1908 

Epidemian levitessä vaadittiin toimenpiteitä päättäviltä tahoilta ja lokakuussa julkaistiinkin mm. Suomalainen-lehdessä sairastuneiden hoito-ohje, joka oli tohtori-Arppen käsialaa:

Lyhywiä neuvoja tulirokon hoidossa.

Tulirokkoa sairastawa lapsi on wälttämättä hoidettawa eri huoneessa, 

joka ei saa olla kuuma. 

Ilma siinä on pidettäwä puhtaana. 

Ei kukaan muu kuin lapsen hoitaja saa käydä huoneessa. 

Tämä on wälttämätöntä kahdesta syystä: sairas tarvitsee täydellistä lepoa ja 

taudin tartunta aina lewiää kävijöiden muassa. Tästä seuraa että hoitaja waan suurimmassa tarpeessa saa olla muun perheen parissa. Sairassuojassa on hänen 

käytettäwä suuri esiliina, joka jätetään sinne sieltä lähtiessä. 

Pese aina kätesi kun lähdet sieltä!

Kuumeen takia on hyvä antaa lapselle haalea (noin 33°) wesikylpy kerran tai 

kahdesti päivässä. Kylmät pyyhkeet woi myös auttaa. 

Kun lapsi rupeaa paranemaan, annetaan edelleen kylpyjä, 

kuitenkin nyt lämpöisiä (noin 37°) ja waan joka toinen päivä niin kauwan 

kuin hilsentyminen kestää (noin 4 wiikkoa). 

Hiukset pestään joka kerta.

Hilsentymisen aika on tartunnan waarallisin aika. 

Sairas on sentähden pidettäwä koko tämä aika erillään ja mikäli mahdollista 

wuoteen omana, sillä siten tulee waarallinen selkämunuaistauti estetyksi. 

Tämä syntyy sekä kylmyyden että sopimattomien ravintoaineiden waikutuksesta, 

jommoisia owat hapan leipä, kalja, suolakala ja liharuuat. 

Sairaan rawinnoksi sopiwin on nuori kuorimaton maito sekä marjasopat.

Suun kastikkeeksi on wähän päästä tarjottawa raitista wettä tahi limonaatia. 

Marjamehua woi panna weteen.

Suuta puhdistetaan kurkkuwedellä 

(teelusikallinen kloorkaali-suolaa juomalasilliseen wettä). 

Isommat lapset saawat tällä kurluuttaa joka tunti. 

Pienempien suu puhdistetaan tässä vedessä kostutetulla pumpulitukolla, 

joka on kiinnitetty tikun päähän ja joka heti käytettyä heitetään uuniin.

 Hoitajan on joka päivä pestäwä lysooliwedellä sairassuojan lattia ja huonekalut.

Jos sairas kuolee, on ruumis pidettäwä wuoteessaan siksi kunnes saadaan arkku, 

johon se heti suljetaan. Ruumista ei saa pestä. 

Hautajaiswieraita ei saa kutsua taloon.

Kun sairas on täydellisesti parantunut, puhdistetaan kaikki sairashuoneessa olleet 

waatteet huolellisesti, liinawaatteet kiehuttamalla lipeäliuwoksessa, peitteet ja tyynyt 

tuuleuttamalla ulkona useampia päiwiä ja piiskaamalla siellä pölystä puhtaiksi. 

Kaikki wähäarwoiset esineet, kuten wuodeoljet ja riewut, poltetaan. 

Lattia ja muut esineet pestään lysooliwedellä. 

Sama perinpohjainen puhdistaminen on wälttämätön, jos sairaus päättyy kuolemalla.

Ennen puhdistusta ei saa ottaa wastaan wieraita.

N. J. Arppe.

Marraskuun alkupäivinä lehdissä kirjoitettiin, että Vesangan ja Kuikan kansakoulut olivat suljettu tulirokon vuoksi ja Vesangan koulu oli muutettu väliaikaiseksi sairaalaksi.

Hoitoa sairaalassa antoi aluksi pitäjän kiertävä sairaanhoitajatar, joka lopulta hän sai avukseen toisen sairaanhoitajattaren kaupungista.

Puolivälin tietämillä marraskuuta sai lukea, että tauti raivoaa yhä ja oli levinnyt nyt jo Nyrölään, missä myös koulu suljettiin. Tulirokkotapauksia oli tavattu myös Ylistöllä Jyväsjärven takana, jossa yhdestä perheestä oli kuollut neljä lasta. Kaupungin liepeilläkin sairasteltiin, ainakin Lohikoskella, Taulumäellä ja Harjun takana.

1908 alkutalven kerrottiin olleen "pakkastalven", mutta se ei sanottavasti ehkäissyt taudin leviämistä odotuksista huolimatta. Lopulta tauti saavutti itse Jyväskylän kaupunginkin ja pääsi leviämään myös sairaalaan vierailijoiden mukana.

Korpilahtikin sai osansa. 

6.12.1908 Korpilahden kirkonkylän kansakoulun johtokunta päätti lopettaa koulunpidon siltä lukukaudelta.

Tuolloin tulirokko oli todella merkittäväksi noussut kuolinsyy niin kaupungeissa kuin maakunnissakin. Erityisesti pienten lasten kuolleisuus oli suurta - pahimmillaan jopa puolet 1-2 vuotiaista sairastuneista kuoli tautiin. Se levisi pisaratartuntana ja, kuten koronan aikanakin, myös oireettomat saattoivat levittää tautia tietämättään. 

Eristäminen oli melko lailla ainoa ennaltaehkäisevä tapa estää taudin leviäminen. Toisinaan tulirokkoon liittyi myös sydänlihastulehdus ja munuaisvaurioita.

Keväällä 1909 tautia esiintyi vielä/uudelleen. Kirjoitettiin, että 

"tauti näyttää kewään tullen lewenewän. Kymmeniä henkilöitä Wesangan ja Tikkamannilan puolella sairastaa sitä". 

Sama meno jatkui jälleen/vielä syksylläkin.

Kyllä se on ollut kovaa aikaa! 

Onneksi tästä ajankohdasta parisenkymmentä vuotta eteenpäin tautia voitiin jo hoitaa lääkkeillä; aluksi 30-luvulla sulfalääkkeillä ja 40-50-luvuilta lähtien apuun tuli penisilliini.

*Tarinan kovia kokenut Volmar Vertainen oli iso-iso-isoäitini veli.

*Kurkkasin uteliaisuuttani lävitse Jkl msrk:n kuolleiden ja haudattujen luettelon vuodelta 1908 ja tulirokkoon menehtyi tuolloin:

06.07. Piesanen Reino Armas, its. pka Vesangan Salmelasta, ikä 9kk 5pv

04.08. Vertainen Urho Nikolai, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 13v 7kk 25pv

07.08. Vertainen Aleksi Mikael, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 6v 10kk 19pv

08.08. Vertainen Hulda Lyydia, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 4v 3kk 26pv

15.08. Korpela Olga Maria Matintytär., torp. tr Vesangan Aholasta, ikä 11v 14pv

23.08. Korpela Väinö Johannes, torp. pka Vesangan Aholasta, 3v 18pv

02.09. Vertainen Olga Elina, mktp tr. Vesangan Vertaalasta, ikä 1v 10kk 17pv

03.09. Vertainen Sulo Rikard, mkt pka Vesangan Vertaalasta, ikä 9v 4kk 29pv

06.09. Hjelt Jalmari Otonpka, its. pka Vesangan Soikkalasta, ikä 1v 18pv

15.09. Huikkanen Kerttu Sofia Kallentr., mktp tr. Jkl Syrjälästä, ikä 1v 3kk 21pv

17.09. Hjelt Otto Emil Otonp., its. pka Vesangan Soikkalan Heinämäestä, ikä 3v 8kk 19pv

05.10. Saarinen Aamos Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä, 2v 2kk 13 pv

08.10. Saarinen Pentti Nestor Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä 4v 1kk 23pv

07.10. Pekkanen Siiri Elin Jaakontr., its. tr Vesangan Pirttimäestä 5v 2kk 27pv

16.10. Pekkanen Arvi Jaakko, its. pka Vesangan Pirttimäestä 2v 8kk 4pv

25.10. Mäkinen Johan Reino Niklaanp., its. pka Vesangan Yrjölästä 2v 7kk 6pv

31.10. Mäkinen Sylvi Johanna Niklaantr., its. tr. Vesangan Yrjölästä 3kk 11pv

07.11. Leppänen Lyyli Sofia Elisabet, kansak.op.tr Nyrölän Jatkolasta 13v 2kk 28pv

08.11.Pallonen Berta Lydia Herm.tr., sorvarintr. Tikkakoskelta (Hki) 3v 8kk

05.11. Muurainen Kalle Jonannes, mktp pka Tkkamannilasta 2v 3kk 15 pv

05.11. Levälahti Siiri Alina Otontr., trp. tr. Korttajärven Rannilan Levälahdesta 3v 7kk 5pv

10.11. Rajala Reinhold Vihtorip., its. pka Nisulan Suorannasta 7v 3kk 24pv

08.11. Pykälinen Ruusa Augustintr., its. tr. Korttajärven Ränssistä?? 1v 6kk 12pv

16.11. Pitkänen Hilja Vihtorintr., trp. tr. Tikkamannilan Kummusta 1v 4kk 29pv

18 11. Mikkonen Jaakko Kallenp., tal. pka Nyrölän Rajalasta 5v 5kk 10pv

25.11. Piilinen Lauri Wilhelm Onninp., its. pka Vesangan Sipilästä 2v 3kk 9pv

30.11. Lähteelä Hilja Maria Kallentr., torp.tr. Korttajärven Oksalan Lähteelästä 8v 8kk 9pv

24.12. Flinkman Lauri Mikael Mikonp., rengin pka Tikkamannilasta 3v 4kk 27pv 

Ainekset tarinaan kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot sekä Jyväskylän msrk kuolleiden ja haudattujen luettelot 1908.

Sorretun Voima, 12.08.1908, nro 88, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698067?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aaineistot

Suomalainen, 04.11.1908, nro 125, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700815?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 14.11.1908, nro 131, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1049538?page=3Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 15.11.1908, nro 265, s. 11

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/800236?page=11

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen, 09.12.1908, nro 140, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700830?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Sorretun Voima, 05.04.1909, nro 38, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698310?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

APTEEKKARI J.H. LYRA

Suomen Kuvalehti 26.4.1924

JOHAN HENRIK LYRA

s. 17.4.1859 Kiuruvesi

k. 8.4.1924 Nilsiä

Vanhemmat: 

käräjäkirjuri Mårten Emanuel Lyra (1810-1860) ja Sara Fredrika Costiain (1821-1868). Mårtenille avioliitto Saran kanssa oli järjestyksessään toinen. 

Mårtenin ensimmäisestä liitosta Wilhelmina Kärkkäisen kanssa, syntyi tytär Selina Wilhelmina Lyra. Selina näyttäisi pysyneen neiti-ihmisenä ja kulkeneen pitkälti Juhon perheen matkassa.

Juho kävi Jyväskylän lyseon, jonka jälkeen siirtyi apteekkialalle. Hän oli oppilaana Jyväskylän apteekissa ja farmaseuttitutkinnon hän suoritti 1880. Juho palveli Jyväskylän, Mikkelin ja Sortavalan apteekeissa kunnes valmistui proviisoriksi 1886.

Samana vuonna Juho avioitui ensimmäisen kerran Korpilahdelta syntyisin olevan  Eva Kristina Peltosen (1864-1893) kanssa. 1887 he muuttivat Joutsaan, josta Juho oli saanut hoitaakseen Jyväskylän apteekin Jousan haara-apteekin. 

Juho ja Ewa saivat lapset: 
Aino Katriina (1887-1939, farmaseutti), 
Tyyne Kristiina (1888-1956, farmaseutti, avioiduttuaan Rantanen), 
Eva Selina (1890-1984, suorittanut postikurssin 1913?, avioiduttuaan Torkki) 
Yrjö Henrik (1891-1983, kapteeni)

Juho jäi leskeksi huhtikuussa 1893. 

Toisen avioliiton hän solmi 1895 Selma Lydia Lindforsin (1877-1949) kanssa, joka hänkin oli syntyjään Korpilahdelta - kuten edeltäjänsäkin. 

Tästä toisesta liitosta syntyi lapsia seuraavasti:

Joutsassa

Martta Alli Lydia (1896-1977, kansakoulun opettaja, avioiduttuaan Ruuth)  
Einar Martti Johannes (1898-1943, metsänhoitaja, sittemmin käyttänyt nimeä Lakajärvi)

Nilsiässä 

Aatos Sigurd Alvar (1903-1950), 
Mirjam Kaarina Salome (1908-1983, avioiduttuaan Kotilainen),  
Siiri Hagar Synnöve (1910-1989)

Juhosta julkaistun muistokirjoituksen mukaan hän olisi ollut varsin perhekeskeinen mies, joka ei juurikaan olisi ottanut osaa julkisiin toimiin. Kaikki on suhteellista - ainakin Joutsan aikana / ollessaan nuorempi, hän näytti kuitenkin olleen monessa mukana. 

Toiminut mm. kunnallistilien tarkastajana ja raittiusseuran rahastonhoitajana.

1896 Juho oli kärkimiehenä yhdessä urkuri R. Nymanin kanssa anomassa Senaatilta lupaa telefoonijohdon rakentamiseksi Hartolan kylän keskusasemalta Joutsan pitäjän kirkonkylään sekä sieltä Säynätniemen ja Brusilan tiloille.

1897 Juho oli hakenut Someron apteekkioikeuksia saamatta niitä. 

Samana vuonna perustettiin myös vapaaehtoinen palokunta Joutsaan ja sielläkin oli apteekkarimme mukana johtokunnassa. Kuulunut myös Joutsaan Nuorisoseuran johtokuntaan, ollen sen ensimmäisiä jäseniä.

Toiminut (1897 perustetun) maidontarkastusaseman hoitajana 100 markan vuosipalkalla, saaden 10 penniä/"otettu koe".

Kuulunut Säästöpankin isännistöön - myöhemmin vastaavassa kokoonpanossa myös Nilsiässä. 

Juho hoiti apteekkiaan ja kasvatti perhettään Joutsassa reilun 14 vuoden ajan. 1900 hän sai Nilsiän apteekkioikeudet ja alkuvuodesta 1901 hän muutti virallisesti perheineen Nilsiään, jossa vietti lopun elämänsä.

Apteekkari Lyra kuoli 17.4.1924 Nilsiässä liki 65 vuoden ikäisenä.

Uusi Suomi 6.4.1924

Juho saatettiin viimeiselle matkalleen 19.4.1924 ja ruumiin siunaus toimitettiin Nilsiän hautausmaalla.

Juhosta on sanottu muistokirjoituksessa, mm. sanomalehti Savossa, että hän oli

"luonteeltaan hiljainen, waatimaton ja 

harwinaisen kunniantuntoinen ja omantunnontarkka. 

Aina hienotuntoinen ja suora, jotka ominaisuudet harwoin ovat yhdessä.

Apteekkinsa piti hän mallikelpoisessa kunnossa, 

ja kodissaan oli hän hellä perheenisä. 

Hän eli pääasiassa toimelleen ja kodilleen.

 Julkisiin toimiin hän ei yleensä ottanut osaa, mutta kaikki hyvät 

harrastukset saivat hänestä wilpittömän kannattajan. 

Mitään alhaista ja huonoa hän ei suwainnut. 

Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsenenä oli hän toistakymmentä vuotta, ollen useita vuosia koulun taloudenhoitajana osoittaen kaikissa toimissa sitä tunnollisuutta ja huolellisuutta joka oli hänelle ominaista.

Rehtiä suomalaista miesten miestä muistelevat kiitollisuudella ja kaipauksella lukuisat ystäwät ja tuttawat sukulaisten kanssa."

HS 27.4.1924

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Joutsa, Jyväskylä, Nilsiä.

Savo, 05.04.1924, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1462466?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 20.08.1896, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/523762?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1924

2024 vietetään karkausvuotta, sata vuotta sitten oli myös karkausvuosi. 1924 valmistauduttiin eduskuntavaaleihin, 2024 äänestettiin presidentistä.

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin määrättiin 1.3.1924 alkaen, korkeintaan vuoden loppuun, ent. ylimääräinen poliisikonstaapeli Wilho Kukkonen.

Nuorisoseuran arpajaiset - helluntaina 8.6. Koska Joutsassa ei ollut kunnollista palokalustoa, arpajaistuotot kerrottiin ohjattavaksi palokaluston hankkimiseen. 

Vaaliluettelot vuoden 1924 eduskuntavaaleja varten oli tehdyt ja esillepantu tarkastettaviksi helmikuun 5 p:stä 15 p:ään. Luetteloihin saattoi käydä tutustumassa äänestysalueilla seuraavasti: Joutsan kylässä T:mi Mikko Ikosella, Mieskonmäen kylässä Onni Heinikaisen luona Jokelassa, Uimaniemen kylässä Hj. Hurrin luona, Tammilahden kylässä P. Ruohtulan luona Vaihelassa ja Pärnämäen kylässä V. Harjulan luona Harjulassa.

Jukaistiin Johannes Mannisen allekirjoittama ilmoitus - allekirjoittanut pyysi suutari Oskari Hartosta palauttamaan lainaksi saamansa turkin - "jos tahtoo wälttää pahempia seurauksia".

Aili Luntta oli valittu Kuopion talouskoulun oppilaaksi.

Kihlauksensa julkaisivat Elli Oksanen Joutsasta ja Ville Ahonen Leivonmäeltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Työläisvaltuutettujen ryhmäkokous Työläisryhmän edustajia kehotettiin saapumaan 9.2.1924 tuntia ennen valtuuston kokouksen alkua saapumaan ryhmäkokoukseen Työväentalolle.

Kunnanvaltuuston kokous 9.2.1924

Walittiin waltuuston puheenjohtajaksi räätäli Jalmari Niinikoski (sos), 

warapuheenjoht. opettaja B. Santala (porw).

Walittiin kolme tarkastusmiestä käymään katsomassa kirkonkylän kansakoulun lisärakennuksen kiwitöitä, jota ei asianomainen johtokunta ollut hywäksynyt. 

300,000 mkn suuruista asutuslainaa hakemaan walittiin A. Rossi.

Hywäksyttiin Tammilahden kansakoulun kustannusarwio, 

joka päätyy 240 tuhanteen markkaan. 

Toripäivätontin järjestäminen jätettiin kunnallislautakunnan huoleksi, toiwomuksella, 

että paikka saadaan kunnan omalta maalta läheltä lääkärin asuntoa.  

Käsiteltiin Sysmän kunnan kirjelmä koskewa kunnalliskurssien toimeenpano- kustannuksiin osanottoa. Tuli kaikilla porwarien äänillä hyljätyksi.

Hywäksyttiin asutuslautakunnan uusi ohjejääntö sekä 

walittiin varajäseniä asutuslautakuntaan. 

Selityksenantajaksi Rik. Osk. Lindbergin walitukseen, 

koskewa kunnan wiime vuoden tilejä, 

walittiin J. Niinikoski ja J. Lindfors. 

Wielä ilmoitettiin, että Joutsan kunta saa Maalaiskuntien Liitolta wiime 

wuoden ostowoittoa 553:80 tekemistään kirjallisuustilauksista.

Verotusolot Joutsassa 

Veroilmoitukset saatiin jätetyiksi ja kuntalaisten halukuus suorittaa veroja oli vähäisen puoleista. Joutsassa näytti "asiat olevan vähän merkillisellä kannalla, sillä useiden varakkaidenkin veroilmoitukset ovat aivan nollassa, ja mikä vielä hullumpaa, näyttävät olevan melkein saamassa kunnalta."

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Helmikuun aktiviteetteja 
14.2. luento ja voimisteluharjoitus ns.talolla 
17.2. harjoitus ja hiihtoampumakilpailut ampumaradalla

Tuloksia: 1. Toiwo Toiwonen 164 pist. / 2. Paawo Kankkunen 151,7 pist. / 3. Einar Kaartinen 136.8 pist.
21.2. voimisteluharjoitus ns.talolla 
24.2. hiihtokilpailut kirkonkylässä 

Paikallispäällikkö O. Koskelalle oli myönnetty ero omasta pyynnöstä 1.3.1924 alkaen.

URHEILU-UUTISIA

Ravit Luhangassa - radan kerrottiin olleen hyvässä kunnossa, mutta tuulinen sää vaikutti huonontavasti tuloksiin. Joutsalaisista rahapalkintoja saivat mm. mv. D. Laitinen, ori "Koneen Anssi", mv. D. Pessala ja tamma "Sirkka" sekä mv. A. Wirtanen ja tamma "Pojan Sisko". 

Hirvensalmellakin ravattiin. Nuorten sarjassa, 1 km matkalla, voiton meni Jeremias Havulalle tammallaan "Helga". Toisessa sarjassa Otto Kuitunen ja tammansa "Ilja" nappasivat kolmannen palkinnon. Joutsalaisista kunniakirjan sai Otto Kuitusen ori "Koneen Anssi".

HUVIT JA JUHLAT

Joutsan Työväenyhdistyksen vuosijuhla pidettiin ty.talolla 3.2. Yleisön käytös oli mallikelpoista, vaikkakin sitä oli "vähänlaisesti".
Tervehdyssanat lausui Pekka Borg, esitettiin runonlausuntaa ja juhlapuheesta vastasi Hj. Lindfors. Näytelmänä esitettiin "Jännät emännät". 

Karkauspäivän karkeloiksi ilmoitettiin Suuret kilpa-ajot klo 1 ip. Ajoja ennen seuran vuosikokous ja jälkeen iltamat ns.talolla. Kaikkia hevosmiehiä kuulutettiin ottamaan osaa tapahtumaan.

TAPAHTUMIA 

Valistustilaisuuksia pienviljelijöille 
Pienviljelijäin Liiton toimitsija Jokinen esitelmöi Mieskonmäessä 17. pvä, Tolvasniemellä 18. pvä ja Ruorasmäessä 18. pvä.

Itä-Hämeen Maanviljelysseuran esitelmätilaisuus 12.2.  Esitelmiä pitivät seuran virkailijat agr. K.V. Havola ja maisteri E. Niittynen, tapahtumapaikkana oli kunnanhuone.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan raittiuslautakunta - kokous

Puheenjohtajaksi valittiin hra Hj. Lindfors, sihteeriksi Anna Jurvanen ja rahastonhoitajaksi rva Elli Kankkunen.

Päätettiin myös palkkioiden jaosta kieltolakirikoksien paljastamisesta ja raittiusjuhlien järjestämisestä.

Joutsan Ruorasmäen työväenyhdistyksen vuosikokous 3.2.1924

Luettiin toiminta- ja tilikertomus ja tilintakastajain lausunnon perusteella 

myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuvapaus. 

Johtokunnasta erowuorossa olewat Antti Salonen, Taawi Saari ja 

Aksel Saari walittiin uudelleen sekä paikkakunnalta poismuuttaneen 

Arwi Lempisen tilalle yhdeksi vuodeksi Otto Oksanen; 

warajäseniksi August Tähtinen ja Kalle Mannila. 

Tilintarkastajiksi walittiin Elsa Koskinen ja Tyyne Mäkiaho; 

waralle Sandra Koskinen ja Lauri Egeblad. 

Huwitoimikuntaan walittiin 10 jäsentä. 

Sisäänkirjoitus- ja jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. 

Yhdistyksen kokoukset päätettiin pitää 

joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina klo 10 ap. 

Johtokunta walitsi puheenjohtajaksi Antti Salosen, warapuheenjohtajaksi 

Taawi Saaren, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Onni Kiwiahon.

Kuukausikokouksessa valittiin vaalitoimitsijaksi yhdistyksen alueelle Onni Kiwiaho.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA LAITTOMUUKSIA 

Rohkea varas - Marjamaan talosta Ruorasmäestä anastettiin 800 mk. 

Tekijän kerrottiin olevan alaikäinen, vasta 12 - vuotias. Poika oli muitta mutkitta marssinut talon kamariin ja napannut isännän lompakosta kahdeksan sadan markan seteliä ja jatkanut matkaansa. Emäntä oli tämän nähnyt, muttei ajatellut asiaa sillä hetkellä sen kummemmin. Kun väki tuli syömään, hän ihmetteli, että missäs se vieras oli, joka kamariin meni. 

Isännän mennessä tarkastamaan, huomasi hän rahojen kadonneen - viisisatanen oli sentään tallella. Tästä alkoi takaa-ajo varkaan yhyttämiseksi. 

"Kun takaa-ajajat saapuivat kauppapuodille, ei ollut vaikea saada warasta kiinni, sillä hän oli tunnustanut, että hän on ennenkin warastanut ja warastaa hän wielä wastakin."

Kotoisin tämä "walheen mestari" kertoi olevansa milloin Vaasasta, millon Varkaudesta tai Kymistä - milloin mistäkin.

TÖITÄ HALUTAAN

Nuori mies, nimimerkillä "Toimeen kykenevä", etsi paikkaa kauppa-alalle. Oli toiminut aiemmin sekatavarakaupan myyjänä ja kaupanhoitajana, omasi kertomansa mukaan hyvät suositukset ja todistukset.

TÖITÄ TARJOLLA

LÄNSI-SAVO 29.02.1924 NO 25

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

18.2.1924 kuoli mv. Ville Häyrinen Joutsan Röykkälässä vain 39-vuotiaana. 

Hän oli sairastanut muutamia päiviä vaikeaa influenssaa ennen kuin nukkui pois. Ville oli syntynyt Virtasalmella ja häntä pidettiin tarmokkaana ja eteenpäin pyrkivänä maanviljelijänä. Hän oli "innokas walistuksen ystävä ja hyvien asiain ajaja".

LÄNSI-SAVO 20.02.1924 NO 21

Ruumiinsiunaus 9.3. ennen Jumalanpalvelusta.

LÄNSI-SAVO 29.02.1924 NO 25

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Avoin kysymys - Hj. Niinikoski peräänkuulutti henkilöä, joka oli lähettänyt nimettömän kirjeen kunnanvaltuuston puheenjohtajalle haluten yhteystietojen lisäksi mm. todistuksen kirjeessä esitettyihin asioihin.

Sakari oli kirjoittanut Vapaus-lehteen Kirjeitä-palstalle tervehdyksen  Joutsan Tolvasniemeltä

Raittiusvalvoja reissullaan

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1924

Joutsan tammikuu 1924

LÄNSI-SAVO 29.02.1924 NO 25

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

AARNE AHO NUORAMOISISTA

Aarne Nikolai Aho 

s. 14.9.1904 Sysmä

k. 12.2.1934 Sysmä 

Aarne syntyi talollisen, mylläri Aatami Ahon (ent. Löfgren) ja Amanda, os. Karolan perheen lapseksi.

Aarne oli hyvin aktiivinen suojeluskuntalainen, arvoltaan alikersantti. 

Hän vaikutti vahvasti Lauhjoen (Louhijoen) suojeluskunnassa Sysmässä. Toimi mm. kouluttajana. Harjoituspäiviä tavattiin pitää myös Aarnen perheen ja isän myllyllä Lauhjoella.

Aarnekin kokeili rajojaan. 

1929 pamahti sakkotuomio 6.11..1928 tapahtuneesta iltamarauhan häiritsemisestä Nuoramoisten Pienviljelijäin talolla. Juttua käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa useamman kerran - pääpukarit Nygren ja Lehtinen "saivat linnaa" ja muut mukana olleet sakkoja. Myös Aarnen pikkuveli Einon mainittiin olleen osallisena tässä tapahtumassa.

Aarne löytyi toisenkin samankaltaisen rettelön osallistujien joukosta - hän oli tuttujensa kanssa 26.1.1930 yrittänyt tunkeutua "juopumushuumauksessa" Marjoniemen Työväentalolla pidettyihin iltamiin. Järkkärit kutsuivat virkavallan paikalle ja kaverukset poistettiin kekkereistä.

Aarne nukkui pois 12.2.1934 Sysmän kunnallissairaalassa vajaan 30 vuoden ikäisenä. 

Kuolinsyyksi on kirjattu keuhkokuume.

Hautajaistilaisuus pidettiin Nuoramoisissa 28.2.1934. Kuljetus tilaisuuteen lähti Sysmän Sk.talolta klo 10.00. 

Tal. pka Aarne Ahon ruumiinsiunaus 

tapahtui Sysmän Nuoramoisten hautuumaalla viime keskiviikkona klo 12. 

Sysmän s.kunta kokoontui aluepäällikkö E. Virmanin johdolla 

Nuoramoisten Sihvolaan, josta se marssi hautuumaalle ja muodosti siellä 

kunniakujan hautuumaan portilta haudalle saakka. 

Arkku kannettiin kunniakujaa myöten hautaan 

ja kun se oli laskettu maan multiin, ammuttiin kunnialaukaukset, 

jonka jälkeen past. E. Suvanne siunasi ruumiin viimeiseen lepoonsa,

puhuen samalla vainajan muistolle. 

Kun hauta oli luotu umpeen, astuivat sen kummun ääreen 

s:kunnan esikunta, alue- ja paikallispäälliköt ja laskivat sille s,kunnan seppeleen, 

jolloin aluep. Virman puheessaan mainitsi, kuinka vainaja oli ollut 

s:kunnan innokkaimpia jäseniä ja kuinka hän oli aina tehnyt työtä s:kunnan hyväksi. Lauhjoen s:kuntaosaston seppeleen laski s.kunnan ikämies A. Juurikkala 

ja kun omaiset ja tuttavat sitten olivat laskeneet runsaasti seppeleitä ja kukkia, 

päätettiin tilaisuus yhteisellä virren veisuulla.

Haudalta siirryttiin Sihvolaan hautauskahville ja 

sieltä Lauhjoen myllylle vainajan kotiin päivällisille.

HEINOLAN SANOMAT 17.02.1934 NO 19

Lähdeaineistoa:

Sysmän seurakunnan kirkonkirjat

Heinolan Sanomat, 17.02.1934, nro 19, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1824560?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 18.09.1929, nro 39, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183566?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 18.01.1930, nro 6, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828455?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aarnen hautajaistilaisuuteen Itä-Häme, 23.02.1934, nro 22, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183948?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Lahti, 03.03.1934, nro 26, s. 5

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1873502?page=5

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolan Sanomat, 03.03.1934, nro 25, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1824536?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kohtalokas kotimatka

         Kuitusen Siljuksen kohtalokas kotimatka

Basilius Kuitunen, 

myös Siljukseksi kutsuttu mieshenkilö, 

oli vuoden 1933 lehtitietojen mukaan 

Kymi-Yhtiön palveluksessa 

metsänhoitajana.

Huhtikuussa, tarkalleen ottaen 28.pvä, Siljus Kuitunen oli tehnyt täyden työpäivän Vanhamäen kylässä, Antti Muinosen talossa. Päivän päätteeksi Siljus pisti pillit pussiin, heitti repun selkään ja lähti kotimatkalle. Kotitorppa sijaitsi Vuolingolla, jonne oli noin viiden kilometrin matka.

Kevät teki tuloaan, keskilämpötilatkin olivat jo nousseet plussan puolelle. Vaimo Selma odotteli puolisoaan kotiin saapuvaksi, mutta torpan ovi ei vain käynyt. Kärsivällinen odotus muuttui huoleksi, joka kasvoi kasvamistaan. Ei näkynyt Siljusta seuraavana päivänä, eikä sitäkään seuraavana päivänä.

Siljuksen perään kyseltiin - tuloksetta. 

Arveltiin, että hän oli matkallaan joutunut heikoille jäille. 

Ylikonstaapeli Hardén käynnisti viralliset etsinnät. 

Viranomaisten lisäksi suuri joukko kyläläisiä otti osaa etsintöihin. 

Naarauksia suoritettiin porukalla Poikelmuksen, Lannoon ja Aittosen lammessa – tuloksetta.

Päivät muuttuivat viikoiksi. 

Elämä jatkoi kulkuaan, päivä kerrallaan mentiin eteenpäin. 

Aamulla ylös, illalla maate ja siinä välissä syötiin, juotiin ja hoidettiin päivän askareet.  

Elettiin jo toukokuun loppua. 

Albin, Siljuksen ja Selman poika, lähti kalastusmatkalle. 

Oltuaan Poikelmusjärvellä, Albin hieraisi silmiään ja huomasi järvessä jotain erikoista. Lähempi tarkastelu osoitti kyseessä olevan miehen ruumiin ja tarkemmin asiaa tutkittuaan, Albin tunnisti miehen -  isävainaaksi, reppu selässään!

Etsinnät ja odottelu tulivat päätökseen - Siljus oli päässyt kotiin.

                                         *        *        *        *        *        *        *        *

Basilius "Siljus" Kuitunen oli syntynyt 21.10.1869 Kangasniemellä Mannilan kylässä Karoliina Kaisantytär Kuitusen (s. 1.5.1838, k. 5.1.1905) aviottomaksi lapseksi. 

Hän avioitui 24.11.1889 Selma Benjamintytär Möllerin kanssa joka oli syntynyt 29.6.1867, Kangasniemellä hänkin.

Perheeseen syntyi neljä lasta: 

Iida (s. 5.5.1891), Aadi (s. 5.2.1893, k. 7.2.1893), Albin (s. 4.1.1894) ja Hilda (s. 12.9.1900, k. 3.10.1980). Kolme ensimmäistä syntyivät Kangasniemellä ja kuopus Hilda Mikkelissä. 

Perhe oli muuttanut Kangasniemen Kaihilanmäestä 25.11.1898 Mikkeliin - mukana myös Siljuksen äiti Karoliina.

 

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Kangasniemi ja Mikkeli msrk.

Mm.

Mikkelin Sanomat, 09.05.1933, nro 52, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883595?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 16.05.1933, nro 55, s.2  https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883577?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkeli maaseurakunta rippikirja 1890-1899 (MKO133-141 I Aa:38) Sivu 84 Tilattomat K no 274-288 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23129&pnum=84 / Viitattu 10.02.2024

Mikkeli maaseurakunta lastenkirja 1890-1899 (MKO62-77 I Ab:19) Tilattomat no 1496-1506 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23135&pnum=445 / Viitattu 10.02.2024

Mikkeli, 20.01.1905, nro 8, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/671159?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Karttoja

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6852411&e=500127&title=Aittonen%2C+Mikkeli&desc=Aittonen%2C+Mikkeli&zoom=8&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

TAPAHTUI JOUTSASSA -tammikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Mallajuomien valmistuksen tarkastajaksi Joutsan Olutpanimoon määrättiin apteekkari Otto Kervinen. Otosta enemmän tarinaa täällä

Kihlauksensa julkaisivat 

*metsänhoitaja Väinö Kiander Joutsasta ja neiti Hissu Pussinen Kajaanista.

*opettajatar, neiti Sirkku Ahvenainen Joutsasta ja hra Alfred Heinonen  Pyhäjärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisverokaavakkeita ilmoitettiin olevan verovelvollisten saatavilla. Kaavakkeita saattoi noutaa kullakin kylällä erikseen nimetyltä henkilöltä. Veroilmoitukset piti jättää täytettyinä ennen 18.2.1924 verotuslautakunnalle. Taksoituskirjuri oli tavattavissa Kianderin talossa etukäteen ilmoitettuina ajankohtina, jolloin saattoi saada apuja ilmoituksen laadintaan.

Valitus kunnanvaltuuston päätöksestä 
Marraskuussa 1923 saatiin kunnan tilit vihdoin tarkastettua ja tilintekijöille myönnettiin tilivapaus vastoin tilintarkastajan lausuntoa. Tilanomistaja Lindberg teki valituksen kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä.

Joutsan veroperusteista tehty valitus hylättiin.

Vilho Borgin ym. sekä mv. Onni Heinikaisen tekemät valitukset hylättiin.

SÄÄNTÖMUUTOKSIA 
Maaherra vahvisti Joutsan kunnan Säästöpankin sääntöjen 9, 24 ja 32 pykäliin joulukuussa tehdyt muutokset.

MERKKIPÄIVIÄ
Piirilääkäri Johan Gerhard von Schrowe täytti 60-vuotta Savonlinnassa. 

Hän oli syntynyt Joutsassa 3.1.1924 nimismiehen poikana.

Johan Gerhard von Schrowe 
UUSI SUOMI 03.01.1924 NO 2

Talonvanhus Kalle Saaritsa Ruorasmäestä täytti 80-vuotta. 

Kallen mainittiin olleen puuhakas kunnantoimissa. Hän muisteli mielellään mm.  "taisteluita" kunnan ensimmäisen kansakoulun perustamisajoilta ja kuinka omaan kylään saatiin koulu. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 
Mikkelin Suojeluskuntapiiri järjesti suksien valmistuskurssin ja kurssin päätteeksi järjestettiin valmistettujen suksien  näyttely Mikkelin kaupungin Suojeluskuntatalolla. Joutsasta kurssitodistuksen sai W. Pastila.

TILUSLOHKOMISIA
Huhtiniemen tilasta No 1 Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat Suoranta, omistaa J. Kauranen ja Huhtiniemi, omistaa K. Salminen.
Temisevän tilasta No 8 Joutsan kylässä tilat  Wesala, omistaa Lennart Wesala ja Temisevä, omistaa Heikki Temisevä.

HUVEJA
Suojeluskunnan iltamat pidettiin loppiaisena.

TILASTOJA 
Joutsan väkiluku vähentynyt viidellä hengellä.

Seurakunnan väkiluku muutoksista mainittiin seuraavasti:

Syntyneitä 133 hlöä - 69 mp ja 64 np

Kuolleita 99 hlöä - 55 mp, 44 np

Sisäänmuuttaneita 40 hlöä - 15 mp ja 25 np

Ulosmuuttaneita 80 hlöä - 33 mp ja 47 np

Kirkosta erosi 2 hlöä, kreikkalaiskatolisesta kirkosta siirtyi 3 hlöä.

Väkiluku väheni viidellä ja se oli vuoden 1923 lopussa 6037 hlöä.

*Tämän tekstin kirjoittajan laskuopilla erotus olisi 6 henkilöä...

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Joutsan sosiaalidemokraatit

Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi  24.2.1924 Työväentalolla. 

Tammikuun kuukausikokouksessa päätettiin esittää vuosikokoukselle jäsemaksua korotettavaksi. Kassan hätääkärsivien avustamiseksi yhdistys lahjoitti 200 mk. Talollisenpoika Aksel Kuituselle annettiin porttikielto yhdistyksen huvi- kokoustilaisuuksiin kolmeksi kuukaudeksi sopimattoman käytöksen vuoksi.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa 

Valittiin vaalitoimitsijoiksi: 

Kirkonkylän äänestysalueeseen ompelija Aura Hellqwist, osoite Joutsa Työväentalo

Uimaniemen äänestys alueeseen Armas Nyman, osoite Marjotaipale, Havula

Pärnämäen äänestysalueeseen Aatu Salo, osoite Joutsa Pärnämäki

Mieskonmäen äänestysalueeseen Tuomas Hokkanen, Joutsa Mieskonmäki 

Tammilahden äänestysalueeseen August Wilander, Joutsa Pappinen 

Päätettiin piirikokousedustajaksi Pekka Borg.

Joutsan Suojeluskunnan vuosikokous Nuorisoseuran talolla 20.1.1924. Saman päivän iltana järjestettiin iltamat olympiarahaston hyväksi.

Joutsan Työväenyhdistyksen vuosikokous ilmoitettiin pidettäväksi 3.2.1924 Työväentalolla.

LIIKEYRITYKSET
Osuuskaupan liikkeenjohtajaksi valittiin hra Uuno Tanskanen Jaalasta.
Osuuskaupan liikkeenhoitajaksi valittiin Sulo Tarkkanen, hänkin Jaalasta. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Suolahden välikäräjillä tuomittiin Vilho Aalto - niminen mies Joutsasta 300 mk sakkoon viinan hallussapidosta.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Vihitty

Artturi Vainio Joutsasta ja palstatilallisen tytär Senja Amanda Nevala Jalasjärveltä, vihitty Jalasjärvellä.

Kuollut
Kauppias Asarias Heilakka Pappisista 50-vuotiaana. 

Kaipaamaan jäivät leski ja lapset.

UUSI SUOMI 04.01.1924 NO 3

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Pakinaa Joutsasta 
14.1.1924 Eeron pakinointia 

Tammilehdon opintokerho oli päässyt toiselle toimintavuodelle Lilli Pohjanheimon johtamana. Kerhon toiminta oli vilkasta ja säännöllistä. Muutamien sen jäsenten kerrottiin suorittaneen edellisenä talvena jopa kaksi tutkintoa.

Tammilehdon opintokerholaisia
OPINTOTOVERI : ITSEKSEENOPISKELIJOIDEN JA OPINTOKERHOJEN LEHTI

LUE MYÖS
Joutsan helmikuu 1924
Joutsan joulukuu 1923

Lähes kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.