Kohtalokas kotimatka

         Kuitusen Siljuksen kohtalokas kotimatka

Basilius Kuitunen, 

myös Siljukseksi kutsuttu mieshenkilö, 

oli vuoden 1933 lehtitietojen mukaan 

Kymi-Yhtiön palveluksessa 

metsänhoitajana.

Huhtikuussa, tarkalleen ottaen 28.pvä, Siljus Kuitunen oli tehnyt täyden työpäivän Vanhamäen kylässä, Antti Muinosen talossa. Päivän päätteeksi Siljus pisti pillit pussiin, heitti repun selkään ja lähti kotimatkalle. Kotitorppa sijaitsi Vuolingolla, jonne oli noin viiden kilometrin matka.

Kevät teki tuloaan, keskilämpötilatkin olivat jo nousseet plussan puolelle. Vaimo Selma odotteli puolisoaan kotiin saapuvaksi, mutta torpan ovi ei vain käynyt. Kärsivällinen odotus muuttui huoleksi, joka kasvoi kasvamistaan. Ei näkynyt Siljusta seuraavana päivänä, eikä sitäkään seuraavana päivänä.

Siljuksen perään kyseltiin - tuloksetta. 

Arveltiin, että hän oli matkallaan joutunut heikoille jäille. 

Ylikonstaapeli Hardén käynnisti viralliset etsinnät. 

Viranomaisten lisäksi suuri joukko kyläläisiä otti osaa etsintöihin. 

Naarauksia suoritettiin porukalla Poikelmuksen, Lannoon ja Aittosen lammessa – tuloksetta.

Päivät muuttuivat viikoiksi. 

Elämä jatkoi kulkuaan, päivä kerrallaan mentiin eteenpäin. 

Aamulla ylös, illalla maate ja siinä välissä syötiin, juotiin ja hoidettiin päivän askareet.  

Elettiin jo toukokuun loppua. 

Albin, Siljuksen ja Selman poika, lähti kalastusmatkalle. 

Oltuaan Poikelmusjärvellä, Albin hieraisi silmiään ja huomasi järvessä jotain erikoista. Lähempi tarkastelu osoitti kyseessä olevan miehen ruumiin ja tarkemmin asiaa tutkittuaan, Albin tunnisti miehen -  isävainaaksi, reppu selässään!

Etsinnät ja odottelu tulivat päätökseen - Siljus oli päässyt kotiin.

                                         *        *        *        *        *        *        *        *

Basilius "Siljus" Kuitunen oli syntynyt 21.10.1869 Kangasniemellä Mannilan kylässä Karoliina Kaisantytär Kuitusen (s. 1.5.1838, k. 5.1.1905) aviottomaksi lapseksi. 

Hän avioitui 24.11.1889 Selma Benjamintytär Möllerin kanssa joka oli syntynyt 29.6.1867, Kangasniemellä hänkin.

Perheeseen syntyi neljä lasta: 

Iida (s. 5.5.1891), Aadi (s. 5.2.1893, k. 7.2.1893), Albin (s. 4.1.1894) ja Hilda (s. 12.9.1900, k. 3.10.1980). Kolme ensimmäistä syntyivät Kangasniemellä ja kuopus Hilda Mikkelissä. 

Perhe oli muuttanut Kangasniemen Kaihilanmäestä 25.11.1898 Mikkeliin - mukana myös Siljuksen äiti Karoliina.

 

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Kangasniemi ja Mikkeli msrk.

Mm.

Mikkelin Sanomat, 09.05.1933, nro 52, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883595?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 16.05.1933, nro 55, s.2  https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883577?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkeli maaseurakunta rippikirja 1890-1899 (MKO133-141 I Aa:38) Sivu 84 Tilattomat K no 274-288 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23129&pnum=84 / Viitattu 10.02.2024

Mikkeli maaseurakunta lastenkirja 1890-1899 (MKO62-77 I Ab:19) Tilattomat no 1496-1506 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23135&pnum=445 / Viitattu 10.02.2024

Mikkeli, 20.01.1905, nro 8, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/671159?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Karttoja

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6852411&e=500127&title=Aittonen%2C+Mikkeli&desc=Aittonen%2C+Mikkeli&zoom=8&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

TAPAHTUI JOUTSASSA -tammikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Mallajuomien valmistuksen tarkastajaksi Joutsan Olutpanimoon määrättiin apteekkari Otto Kervinen. Otosta enemmän tarinaa täällä

Kihlauksensa julkaisivat 

*metsänhoitaja Väinö Kiander Joutsasta ja neiti Hissu Pussinen Kajaanista.

*opettajatar, neiti Sirkku Ahvenainen Joutsasta ja hra Alfred Heinonen  Pyhäjärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisverokaavakkeita ilmoitettiin olevan verovelvollisten saatavilla. Kaavakkeita saattoi noutaa kullakin kylällä erikseen nimetyltä henkilöltä. Veroilmoitukset piti jättää täytettyinä ennen 18.2.1924 verotuslautakunnalle. Taksoituskirjuri oli tavattavissa Kianderin talossa etukäteen ilmoitettuina ajankohtina, jolloin saattoi saada apuja ilmoituksen laadintaan.

Valitus kunnanvaltuuston päätöksestä 
Marraskuussa 1923 saatiin kunnan tilit vihdoin tarkastettua ja tilintekijöille myönnettiin tilivapaus vastoin tilintarkastajan lausuntoa. Tilanomistaja Lindberg teki valituksen kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä.

Joutsan veroperusteista tehty valitus hylättiin.

Vilho Borgin ym. sekä mv. Onni Heinikaisen tekemät valitukset hylättiin.

SÄÄNTÖMUUTOKSIA 
Maaherra vahvisti Joutsan kunnan Säästöpankin sääntöjen 9, 24 ja 32 pykäliin joulukuussa tehdyt muutokset.

MERKKIPÄIVIÄ
Piirilääkäri Johan Gerhard von Schrowe täytti 60-vuotta Savonlinnassa. 

Hän oli syntynyt Joutsassa 3.1.1924 nimismiehen poikana.

Johan Gerhard von Schrowe 
UUSI SUOMI 03.01.1924 NO 2

Talonvanhus Kalle Saaritsa Ruorasmäestä täytti 80-vuotta. 

Kallen mainittiin olleen puuhakas kunnantoimissa. Hän muisteli mielellään mm.  "taisteluita" kunnan ensimmäisen kansakoulun perustamisajoilta ja kuinka omaan kylään saatiin koulu. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 
Mikkelin Suojeluskuntapiiri järjesti suksien valmistuskurssin ja kurssin päätteeksi järjestettiin valmistettujen suksien  näyttely Mikkelin kaupungin Suojeluskuntatalolla. Joutsasta kurssitodistuksen sai W. Pastila.

TILUSLOHKOMISIA
Huhtiniemen tilasta No 1 Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat Suoranta, omistaa J. Kauranen ja Huhtiniemi, omistaa K. Salminen.
Temisevän tilasta No 8 Joutsan kylässä tilat  Wesala, omistaa Lennart Wesala ja Temisevä, omistaa Heikki Temisevä.

HUVEJA
Suojeluskunnan iltamat pidettiin loppiaisena.

TILASTOJA 
Joutsan väkiluku vähentynyt viidellä hengellä.

Seurakunnan väkiluku muutoksista mainittiin seuraavasti:

Syntyneitä 133 hlöä - 69 mp ja 64 np

Kuolleita 99 hlöä - 55 mp, 44 np

Sisäänmuuttaneita 40 hlöä - 15 mp ja 25 np

Ulosmuuttaneita 80 hlöä - 33 mp ja 47 np

Kirkosta erosi 2 hlöä, kreikkalaiskatolisesta kirkosta siirtyi 3 hlöä.

Väkiluku väheni viidellä ja se oli vuoden 1923 lopussa 6037 hlöä.

*Tämän tekstin kirjoittajan laskuopilla erotus olisi 6 henkilöä...

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Joutsan sosiaalidemokraatit

Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi  24.2.1924 Työväentalolla. 

Tammikuun kuukausikokouksessa päätettiin esittää vuosikokoukselle jäsemaksua korotettavaksi. Kassan hätääkärsivien avustamiseksi yhdistys lahjoitti 200 mk. Talollisenpoika Aksel Kuituselle annettiin porttikielto yhdistyksen huvi- kokoustilaisuuksiin kolmeksi kuukaudeksi sopimattoman käytöksen vuoksi.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa 

Valittiin vaalitoimitsijoiksi: 

Kirkonkylän äänestysalueeseen ompelija Aura Hellqwist, osoite Joutsa Työväentalo

Uimaniemen äänestys alueeseen Armas Nyman, osoite Marjotaipale, Havula

Pärnämäen äänestysalueeseen Aatu Salo, osoite Joutsa Pärnämäki

Mieskonmäen äänestysalueeseen Tuomas Hokkanen, Joutsa Mieskonmäki 

Tammilahden äänestysalueeseen August Wilander, Joutsa Pappinen 

Päätettiin piirikokousedustajaksi Pekka Borg.

Joutsan Suojeluskunnan vuosikokous Nuorisoseuran talolla 20.1.1924. Saman päivän iltana järjestettiin iltamat olympiarahaston hyväksi.

Joutsan Työväenyhdistyksen vuosikokous ilmoitettiin pidettäväksi 3.2.1924 Työväentalolla.

LIIKEYRITYKSET
Osuuskaupan liikkeenjohtajaksi valittiin hra Uuno Tanskanen Jaalasta.
Osuuskaupan liikkeenhoitajaksi valittiin Sulo Tarkkanen, hänkin Jaalasta. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Suolahden välikäräjillä tuomittiin Vilho Aalto - niminen mies Joutsasta 300 mk sakkoon viinan hallussapidosta.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Vihitty

Artturi Vainio Joutsasta ja palstatilallisen tytär Senja Amanda Nevala Jalasjärveltä, vihitty Jalasjärvellä.

Kuollut
Kauppias Asarias Heilakka Pappisista 50-vuotiaana. 

Kaipaamaan jäivät leski ja lapset.

UUSI SUOMI 04.01.1924 NO 3

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Pakinaa Joutsasta 
14.1.1924 Eeron pakinointia 

Tammilehdon opintokerho oli päässyt toiselle toimintavuodelle Lilli Pohjanheimon johtamana. Kerhon toiminta oli vilkasta ja säännöllistä. Muutamien sen jäsenten kerrottiin suorittaneen edellisenä talvena jopa kaksi tutkintoa.

Tammilehdon opintokerholaisia
OPINTOTOVERI : ITSEKSEENOPISKELIJOIDEN JA OPINTOKERHOJEN LEHTI

LUE MYÖS
Joutsan helmikuu 1924
Joutsan joulukuu 1923

Lähes kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

HAKOSILLA

Kuva Finnasta - 
Juvan Kirkonkylää

ALMA, os. Alho ja AUGUST HAKONEN

Tämä kooste on erityisesti työkaverilleni Tuulalle.

Hän toivoi tietoja meijerska Almasta, joita ei nyt kuitenkaan mainittavasti löytynyt. Tiedot toivottavasti täydentyvät ajan kuluessa. 

Alma syntyi 24.9.1886 Luhangan Tammijärvellä Ruotsulassa Otto Juhonpoika Alhon (s. 26.11.1858) ja Maria Valpurintytär Fritiuksen (s.22.1.1862)  tyttäreksi. 

Reilu vuosi Alman syntymästä, 7.11.1887 perhettä siunattiin toisella tyttärellä, joka sai kasteessa nimen Edla. Edlan elontaival jäi lyhyeksi, sillä hänen on kirjattu kuolleen 24.5.1895 tulirokkoon reilun 7-vuoden iässä.

Alma pääsi ripille ja ekalle ehtoolliselle huhtikuussa 1902. 

Tässä rippikoululaisten ryhmässä oli vain yksi, jota ei päästetty ripille.

18-vuotiaana, 1904, Alma tuli valituksi oppilaaksi Hovilan karjakko- ja meijerikouluun Sysmässä. Muuttokirjojen mukaan Alma muutti Luhangasta Sysmään 27.10.1904 - opinnot alkoivat 1.11.1904. 

Haku kouluun oli ollut auki kesästä lähtien ja oppijaksolle valittiin 12 naisoppilasta. Ikäraja oli 18 vuotta. Oppilaille luvattiin vapaa opetus, asunto, ruoka ja lääkärin hoito - hyvää käytöstä osoittavilla oli vielä mahdollisuus bonukseen: 36 mk:n vaateapuun. 

Opetusta annettiin karjakko- ja meijeriosastolla  - Alma suoritti meijeripuolen opinnot, joiden pääpaino oli maidonhoidossa ja voin ja juuston valmistamisessa. Molemmilla linjoilla opetettiin lisäksi mm. kirjoitusta ja laskentoa ja oppilaat olivat velvollisia työskentelemään sekä navetassa että meijerissä.

Koulutuksen päätyttyä Alma muutti meijerskan tittelillä Juvalle (Knuutilanmäki) marraskuun lopulla 1905 (Mk no 73). 

En löytänyt lehdistä painettu tietoa, että olisi ollut Juvalla meijerskan toimessa, vaikka näin voisi kuvitella. Seuraava fakta on se, että 1908 hän siirtyy rippikirjojen mukaan Juvan Knuutilanmäeltä Vuorenmaalle, Vuorenmaan torpan pojan, Juho August Aataminpoika Hakosen vaimoksi. Heidät vihittiin 2.8.1908. 

Juho August Aataminpoika Hakonen oli Almaa muutamaa vuotta vanhempi, syntynyt 14.1.1882 Juvan Vuorenmaalla, vanhemmat Aatami Heikinpoika Hakonen (s.5.10.1845) ja Maria Loviisa Antintytär Rouhiainen (s.25.6.1856).

Lapsia Almalle ja Augustille siunaantui "sen seitsemän" - sekä tyttöjä että poikia. Tuulalta saadun tiedon mukaan Alma ja August rakensivat talonsa Vuorenmaan Mutaselälle. 

Lehtikirjoitusten perusteella uskaltaisin päätellä, että Hakosen poppoo on ollut varsin  aktiivista väkeä omassa kyläyhteisössään. 

"August Hakosen Vuorenmaan Hakosen torppa" on mainittu useasti erilaisten rientojen pitopaikkana. Siellä on järjestetty puhetilaisuuksia, kokouksia, iltamia jne. Olipa yhteen tilaisuuteen mainittu väkeä karttuneen paikalle jopa 65 henkilön verran!

Itse Augustin on puolestaan mainittu toimineen mm. Vuorenmaan kansakoulun, Juvan pohjoisen maamiesseuran ja  Juvan Vuorenmaan ja Hännilän työväenyhdistyksen johtokunnissa.

Almasta nimenomaisesti en edelleenkään löytänyt tietoja, mutta oletusarvoisesti noin aktiivisen miehen vaimo ja ammatillisen koulutuksen hankkinut nainen, on varmasti touhunnut miehensä rinnalla ja hyödyntänyt oppejaan yhteiseksi hyväksi. Näin ainakin haluan uskoa.

1934 vietettiin Hakosilla ruistalkoita, jotka saivat yllättävän lopun.

Uutiskynnys ylittyi ja tapahtumista uutisoitiin useissa lehdissä läpi valtakunnan. 

Alla tapahtumat Mikkelin Sanomien sanoin: 

MIKKELIN SANOMAT 09.08.1934 NO 93

August kuoli 8.5.1953 kotitilallaan. 

Tuulan kertoman mukaan hän "soitti haitaria, oli kova työmies ja kuoli pellolleen sydänkohtaukseen".

Alma eli leskenä vielä useita vuosia ja hänen on kerrottu kuolleen Juvalla 19. lokakuuta 1965.

Lisätietoja, oikaisuja ja täydennyksiä voi laittaa minulle esim. sivupalkin yhteydenottolomakkeen kautta.

Lähteitä mm:

Mainittujen paikkakuntien kirkonkirjat niiltä osin, kun ne ovat skannattuina verkossa saatavilla.

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, mm.

Mikkelin Sanomat, 08.09.1904, nro 101, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669433?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 05.06.1916, nro 61, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1340148?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 30.06.1916, nro 70, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1340196?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 07.07.1916, nro 73, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1340172?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suursavolainen, 22.09.1921, nro 91, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1471421?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 04.06.1917, nro 60, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1340414?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1923

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA 

Vankien hoitajaksi ja kuljettajaksi Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin nimettiin 3-vuotiskaudeksi Heikki Temisevä Joutsasta. 

Suursavolainen 29.12.1923 kertoo puolestaan, että toimeen olisi valittu Aapeli Häkkinen.

Maanteitten kunnossapito
Hankinta  saatiin päätökseen ja tarjouskilpailun voitti lopulta kauppias Yrjö Ikonen. Artikkelissa todettiin, että "taas", joka viitannee siihen, että kokemusta Ikosella oli jo entuudestaan.

Inkeri Nurminen oli suorittanut hyväksytyksi Kuopion karjatalousopiston tarkastuskarjaltokurssin ja aloitti vuoden 1924 alusta tarkastuskarjakkona Joutsan tarkastusyhdistyksessä.

Jalmari Tanttula hyväksyttiin oppilaaksi Jokioisten pienviljelijäkouluun.

LUPA-ASIOITA

Arpajaisluvat
Joutsa Työväenyhdistys haki arpajaislupaa vuodelle 1924, 1 mk:n arpoja 10000 kpl.

ANOTTUJA SÄÄNTÖMUUTOKSIA

Joutsan puhelinosuuskunnan säännöille anottiin vahvistusta, samoin Joutsan Säästöpankki oli anonut erinäistä muutoksia Säästöpankin sääntöihin. 

Maaherranvirasto vahvisti Puhelinosuuskunnan säännöt vuoden lopulla.

KUNNALLISIA ASIOITA 

Kunnallisvaalien tuloksia

Valituiksi tuli 3 sosiaalidemokraattia ja 5 porvaria.

Kunnanvaltuuston kokous 28.12.1923

Walittiin tulo- ja omaisuuswerotuslautakuntaan Hj. Niinikoski ja W. Liukkonen sekä waralle T. Hokkanen ja Onni Heinikainen. 

Torppari Kalle Suomiselle myönnettiin lisämaata lunastamansa torpan alueen lisäksi 7 hehtaaria, josta hinta on 800 mk hehtaarilta. Hänen lunastamaansa maa-alueeseen kuuluwat arwopuut myytiin 6 mk rungolta. 

Kunnalliskodin ohjesääntö hywäksyttiin. 

Taksoituslautakunnan sihteeriksi walittiin W. Liukkonen.

Taksoituslautakunnan istuntohuoneeksi määrättiin alakansakoulun tupahuone. 

Hylättiin kieltolakiliiton Mikkelin läänin aluejärjestön avustusanomus. 

Pynnölän piirin kansakoulun talon osto hylättiin. 

Lahden seudun maamieskoulun anomus jatkuvasta awustuksesta hylättiin. 

"Maalaiskunta"-lehteä päätettiin tilata kunnan eri toimihenkilöille puolella binnalla, tilaajan maksaessa toisen puolen. 

Luettiin maatalousministeriön kirjelmä, koskewa wiljelyslainarahaston siirtämistä asutusrahaston tilille ja asutuslautakunnan rahastoon. 

Kansakoulun piirijakoa ja täytäntöönpanosuunnitelmaa täydennettiin. 

Kunnan luottamushenkilöiden palkat hywäksytiin samoiksi kuin tänäkin wuonna. Taksoituslautakunnan jäsenten palkoiksi tuli 15 mk ja yksi kyyti kultakin kokousjaksolta. 

Taksotussihteerin ja puheenjohtajan palkaksi tuli 30 mk päivältä. 

Pöydälle jäi seuraavaan kokoukseen markkinatontin asianmukaiseen kuntoon laittamisasia.

Käsiteltiin kunnan tulo- ja menoarvio, josta menot päättyi 877396 mukaan ja taksoituksella kannettavaksi summaksi jäi 397665 mk.

Verotuslatakunnan jäsenet vuodelle 1924:

Puheenjohtajaksi valittiin Artturi Ahvenainen ja jäseniksi maanviljelijä Onni Lehtinen (varapuheenjohtaja) ja Bernhard Santala (maaherranasiamies) sekä varajäseniksi kanttori Lauri Markkula ja maanviljelijä Ville Häyrinen.

HUVEJA JA MUITA JUHLIA

2.12. Lotta Svärd-yhdistys järjesti iltamat Nuorisoseuran talolla. 

Kinkereiden kuvattiin olleen onnistuneet - yleisöäkin oli kohtalaisesti ja ohjelmassa oli puheita, laulua ja soittoa sekä näytelmäkappale.

Heti seuraavana iltana, 3.12. samassa paikassa, pidettiin jäähyväisillanvietto

Osuuskaupan pois muuttavalle johtajalle, Konsta Oksalalle. Hän oli johtanut Osuuskauppaa menestyksekkäästi ja se oli kasvanut ja laajentunut Konstan vuosina merkittävästi. Jäähyväislahjaksi hän sai kultakellon. Konsta siirtyi S.O.K:n palvelukseen.

Joutsan Nuorisoseura ilmoitti järjestävänsä Tapaninpäivän iltamat. Päänumerona ohjelmassa oli "erittäin hauska 4-näytöksinen huvinäytelmä Pastori Jussilainen". Pyydettiin joutsalaisia sekä naapuripitäjäläisiä joukolla rientämään nuorisoseurantalolle katsomaan tätä hauskaa näytelmää.

MIKKELIN SANOMAT 17.12.1923 NO 148

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Suomen virallisessa lehdessä ilmoitettiiin, että kauppias Antti Kujalan konkurssituomio julistetaan varsinaisten talvikäräjien neljäntenä istuntopäivänä klo 7 illalla. Käräjät alkavat 15.1.1924.

Lähes parikymmentä haavoittunutta

Jouluun ekana päivänä vietettiin pienviljelijän tyttären Elina Höltän ja pienviljelijä Taavetti Salmisen häitä August Höltän palstatilalla Joutsan kylässä. 
Juhlahumussa ja pitojen ollessa parhaimmillaan,  häävieraat päätyivät koettelemaan voimiaan keskenään. Tunnin mittaiseksi venyneessä kahakassa käytettiin aseina lähes kaikkea, mitä käsiin saatiin - alkaen kahvipannuista ja muusta taloustavarasta halkoihin ja puukkoihin, jopa yhden vieraan kerrottiin käyttäneen revolveria. Uhreja oli kaikkiaan 16 kappaletta ja "muutamilla päät puhki neljästäkin kohti". 

Ihmisuhrien lisäksi myös tupa otti osumaa. Mainittiin mm. lattialuukun rikkoutuneen ja osan tappelijoista tippuneen sinne. Lisäksi tuvan ja kamarin uunit oli rikottu. Alkoholilla kerrottiin olleen osuutta tähänkin mittelöön.

Kymin poliisin haaviin jäi joutsalaistaustainen Oittinen, jolta takavarikoitiin luvaton ampuma-ase.

12.12. löydettiin talollinen Aapeli Niemisen maalta metsästä "täydessä kunnossa oleva viinatehdas", joka tuhottiin totaalisesti. Syyte luvattiin lukea itse isännälle sekä hänen pojalleen.

Maanomistaja Rikhard Lindberg oli hakenut syyskäräjillä häätöä torppari Ewert Laitiselle. Kihlakunnanoikeus vahvisti kantajan hakemuksen. Torppari valitti tuomiosta, hovioikeus kumosi kihlakunnanoikeuden päätökset ja Ewert sai jäädä torppaansa. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 
Joutsan Suojeluskunnan kokoontuminen itsenäisyyspäivän johdosta Nuorisoseuran talolla 6.12.1923 klo 10 ap. Asuna suojeluskuntapuku, ei kivääriä.

Suojeluskuntaharjoitukset
9.12. pidettiin ampumaradalla ampumaharjoitukset, Lucianpäivänä voimisteltiin Nuorisoseuran talolla, 21.12. samassa paikassa voimistelun lisäksi pidettiin luento. Uudenvuoden aattona pidettiin vielä kirkonkylän kentällä ulkoharjoitus.

MYYDÄÄN
Höyrylaiva "Sisko"

UUSI SUOMI 23.12.1923 NO 297

HUUTOKAUPPOJA

Annettiin urakalla tehtäväksi Joutsan kirkonkylän kansakoulun lisärakennus. 

Ilmoitettiin pidettäväksi urakkahuutokauppa 5.1.1924 rakennuspaikalla. 

Vapaaehtoinen huutokauppa Rahikkalan torpassa 18.12. - myydään hevonen ja muuta karjaa, heiniä, olkia ja muuta taloustavaraa.

YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET 

Joutsan karjantarkastusyhdistys saatiin perustettua. Yhdistyksen esimieheksi valittiin kirkonisännöitsijä Onni Lehtinen, johtokunnan jäseniksi talolliset Ferdinand Paasonen, Yrjö Ikonen ja Taawetti Paawola Joutsasta sekä Walfrid Kämppi Leivonmäeltä. Varajäseniksi K. Junkkari ja Tuomas Laakso. Tuolloin oli ilmoitettu merkityksi lehmämääräksi n. 350 lehmää. 

Ilmoitettiin pidettäväksi Joutsan kunnan manttaaliomistajain kuntakokous 31.12.1923 klo 11 ap. kunnanhuoneella.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Liikkeenhoitajan toimi

Osuuskauppa joutui laittamaan toimen uudelleen hakuun, koska vasta marraskuussa valittu Adolf Tuusa olikin kieltäytynyt toimesta. 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Avioliittoon kuulutettu

August Hirvonen Joutsasta ja neiti Anna Tossavainen Hikiältä.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Nim. Waalipappi kirjoitti omista puhetilaisuuksistaan pitkin Joutsan kyliä ennen vaaleja.  

Mikkelin Sanomissa oli oma palstansa otsikolla "Maaseutukirjeitä - Pakinaa Joutsasta". Tämän otsakkeen alla "Eero"- niminen kynänkäyttäjä kirjoitteli aktiivisesti ja toi omia ajatuksiaan ja näkemyksiään julki. 

Joulukuussa Eero oli aikaisempia kuukausia aktiivisempi - silmiini pisti jopa kolme kirjoitusta Eerolta.

5.12. "Hauskanlainen kokous"

14.12. "Markkinapaikasta ja sanomalehtitilauksesta"

28.12. "Eräs myllymatka" 

Hesarissa kirjoitteli Joutsan asioista puolestaan Tiitus

6.12. Kunnallishuushollia

15.12. Joutsalaiset häät

Tietääkö joku, keitä nämä kaksi "vaki-kirjoittajaa" ovat?

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1924

Joutsan marraskuu 1923

Kaikkien tietojen perusta ja lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

RAUHA RUTANEN - Talousopettajatar Laukaasta

Jälleen hautakiven kautta liikkeelle - kuka oli talousopettajatar Rauha Rutanen?

Hauta Laukaan hautausmaa.
Kuva omasta albumista

Rauha Amanda Rutanen syntyi 7.10.1875 talollisen tyttärenä, esikoisen asemaan Laukaan Leppäveden  Kuhalassa, Kalle Rutasen ja Amanda Monthanin perheeseen. 

Sisarukset:

Kalle Jalmari 1876 / Hilja Kristiina 24.7.1878 / Aatu 16.3.1880 / Onni Matias 14.5.1882 / Johanna Wilhelmiina 9.7.1886 / Maria Elisa 26.5.1890 / Uuno Mikael 2.10.1892 / Maija.

19-vuotiaana, vuonna 1894 Rauha sai oppilaskutsun Keski-Suomen kansanopistoon, joka oli juuri aloittanut toimintansa Äänekoskella Kuhnamovirran (Häränvirran) rannalla. Opisto vihittiin käyttöön 1.11.1894. Rehtorina toimi tuolloin pastori Kalle Kerkkonen 

ja lukukaudella 1894-1895 kansanopistossa oli kaikkiaan 57 oppilasta. Lehtitietojen mukaan Rauha olisi käynyt 3 lk korkeampaa kansakoulua.

Tämän jälkeen, vuonna 1900 Rauha valmistui Lapuan emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulusta. Oppilaita vuositutkinnossa oli ollut 20, joista kuitenkin vain 11 oli suorittanut täyden opintomäärän - Rauhan ollessa yksi heistä.

Oppilaitos sijaitsi Lapuan kirkolla, n. 1 km etäisyydellä asemalta. Nykyisin paikalla toimii Jokilaakson matkailupuutarha, jossa on edelleen emäntäkoulun aikaisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä. 

Rauha suoritti myös Helsingin Kasvatusopillisen Keittokoulun täydellisen opettajakurssin ja sai todistuksen sieltä 1907/1908 vuosien vaihteen tietämillä seitsemän muun nuoren naisen kanssa. Tämän koulutuksen jälkeen naisilla oli valmius ja kyvyt ryhtyä johtajattariksi ja keitto-opettajiksi eri paikkakunnille.

Työelämä

1902 Rauha valittiin Wuorelan kasvatuslaitoksen taloudenhoitajaksi 24 hakijan joukosta. Laitos sijaitsi Vihdin kunnan Haapakylässä ja se oli ensimmäinen tyttöjä varten perustettu valtion kasvatuslaitos. 

Tammikuussa 1909 mm. Uusi Aura-lehdessä julkaistiin, että Paimion emäntäkoulun taloudenopettajaksi oli valittu opettajatar Rauha Rutanen Laukaasta.

Emäntäkoulun oppilaiden ja opettajien matrikkelissa Rauhalla oli tittelinä "johtajatar" ja mainintana, että oli suorittanut Helsingin Kasvatusopillisessa Keittokoulussa opettajan kurssin.

Vuosikertomuksessa 1909-1910 mainitaan, että uutena johtajattarena toimii Ida Sirkiä, joka oli tullut toimeen 20.9.1909 Rauha Rutasen sijaan. Harmillista, etten löytänyt edellisen vuoden vuosikertomusta, jossa olisi ollut itse Rauhan osuus.

Rauha on kirjattu muuttaneeksi oppilaitoksen tiedoissa Poriin syyskuussa 1909, jolloin hän oli tullut valituksi tyttöjen valmistavan ammattikoulun talousosaston opettajattareksi 6 hakijan joukosta. Hän oli Porissa vielä ainakin 1911 kesäkuussa.

1913 Rauhan on mainittu hakeneen Oulun Talouskoulun johtajattaren tointa, jota hän ei kuitenkaan saanut.

Vuonna 1915 hänet valittiin Evon metsänvartijakoulun emännöitsijäksi, hakijoita oli ollut kaiken kaikkiaan 49. 

1918 talousopettaja Rauha Rutanen oli ollut ehdokkaana kunnanvaltuutetuksi Laukaan kunnan kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalissa, jotka pidettiin 4.12.1918.                                                                                                                                        

*Rauhan on mainittu em. lisäksi hoitaneen Haminanlahden kartanoa Kuopion lähellä. Toiminut Kuopin mlk:n  Lotta Svärd-yhdistyksen johtokunnassa varajäsenenä 1924. 

Kuopion jälkeen hän toimi matkustajakodin pitäjänä Helsingissä. Matkustajakoti sijaitsi Annankatu 25:dessä (1926).

Kuvat Naisen ääni lehdestä

                                                                                                                                                          Sairauden pahetessa Rauha palasi synnyinseuduilleen Laukaaseen, jossa hän vietti elämänsä ehtoopuolta talossaan Arkelassa. Koti sijaitsi seurakunnalta vuokratulla tontilla, luonnonkauniilla paikalla Vuojärven rannalla. 

Rauha nukkui ikiuneen kotonaan 24.6.1938 hoitajansa Stiina Tauriaisen hellässä huomassa. Kuolinsyyksi on kirjattu "pitkittynyt sydämen sisäkalvon tulehdus".

Rauhan viimeinen matka koitti 5.7.1938 Laukaan hautausmaalle, jonne kätkettiin
vainajan tomumaja. 

Vainajaa hautaan laskettaessa lauloi hengellinen kuoro. 

Ruumiinsiunaus tapahtui hautausmaalla ja toimitti sen teologian

tohtori Aarre Lauha. Hän puhui sanojen johdolla: 

"Kun olit nuori vyötit itsesi ja kuljit mihin tahdoit, 

mutta kun vanhenet ojennat kätesi, 

ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut mihin et tahdo". 

Ruumiinsiunauksen jälkeen lukivat raamatunlauseita rov. Stenroth, pastorit

Dahlgren, Salmenkivi ja Vesterinen.

Hautaa umpeen luodessa lauloi hengellinen kuoro kanttori Jussilan johdolla. 

Seppeleitä ja kukkia, toinen toistaan kauniimpia, laskettiin sangen runsaasti. 

Vainajan sukulais-, ystävä- ja naapuripiirihän oli laaja. 

Kukkaisseppele laskettiin myös Jyväskylän NNKY:n ystävien puolesta. 

Tilaisuus päättyi virteen 529. 

Tämän jälkeen kokoonnuttiin vainajan muistoa viettämään Karlvikiin, jossa yhteisesti laulettiin paljon ja jossa puheita pitivät rov. Stenroth ja past. Salmenkivi. 

Yksinlaulua esittivät tohtorinna Aune Lauha ja past. Salmenkivi. 

Tällä tavalla vietettiin vainajan muistoa kauniisti, vainajan, joka eläessään oli kaiken kauniin ystävä ja joka paljon sairastettuaan myöskin sisäisesti oli syventynyt.

Vapaaehtoisella huutokaupalla, 31.5.1939 myytiin kuolinpesän lukuun Rauhan asuintalo.  Hyväkuntoisessa talossa oli 4 lämmitettävää asuinhuonetta,  sauna, ulkohuoneet, kellari jne.  

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Rauha sai nähdä matkansa varrella monta eri paikkakuntaa ja työyhteisöä erilaisine sidosryhmineen. Itselleni syntyi mielikuva rohkeasta, oikeudenmukaisesta ja kaunissieluisesta naisesta, joka jakoi oppejaan ja kulki reippain askelin pitkin omia polkujaan. Miellyttävä uusi tuttavuus!

Päivitetty alkuperäistä tekstiä ensijulkaisun jälkeen 31.12.2023.

Lähteitä

Aamulehti, 18.10.1894, nro 242, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/594069?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Suomalainen, 27.07.1896, nro 83, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/543691?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 https://aksa.fi/keski-suomen-opisto-120v-historian-lehtien-havinaa/ https://www.arkistot.info/pukkimakea/keskisuomen_opisto.php

Pohjalainen, 01.11.1900, nro 171, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/547826?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

https://jokilaaksonmatkailupuutarha.fi/

https://runeberg.org/tieto/4/0159.html

Naisten ääni, 01.01.1908, nro 10, s. 15

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907372?page=15

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 25.09.1902, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1046898?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 23.09.1902, nro 220, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798440?page=8

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

https://agricolaverkko.fi/review/kasvatuslaitoksesta-koulukodiksi-kriiseja-ja-traditioita/

Uusi Aura, 14.01.1909, nro 10, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/802817?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Paimion emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulun oppilaiden matrikkeli 1880-1917 sekä päästötodistuksia vuosilta 1910-1918,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 25. joulukuuta 2023, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125074.

Uusi Aura, 18.09.1909, nro 108 A (3-päiv. painos), s. 5

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803222?page=5

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kaiku, 04.07.1913, nro 151, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1225967?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 22.06.1915, nro 69, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1321780?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 12.11.1918, nro 262, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1209485?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 26.06.1938, nro 142, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024510?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Viimeinen matka. Sisä-Suomi, 06.07.1938, nro 150, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096367?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 21.05.1939, nro 114, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024996?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Keskisuomalainen, 26.06.1938, nro 142, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024510?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2023

 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Aksel Järvinen, Tauno Saari, Kalle Mäkinen, Juho Järvinen, Urho Järvinen, Toivo Mäkinen, Erkki Sankelo ja Uuno Lönn.