TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1923

Lisätään lokakuu 1923 kategoriaan "100 v sitten Joutsassa"
Alla poimintoja silmiini pistäneistä julkaisuista.

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Jo syyskuussa julkaistiin tarjouksia teiden kunnossapidosta. Kangasniemeläiset mv. Adolf Närvänen ja kauppias Juho Koponen antoivat uuden halvemman tarjouksen  maaherralle, ts. anoivat saada urakalla tehtäväksi maanteitten kunnossapidon kesäkuukausina 1924-1926. 

Asevelvollisuuskutsunnat pidettiin 2.-5.10. Hartolassa suojeluskunnan talolla. Tämä koski niin Joutsan, Sysmän kuin Luhangankin nuorukaisia. Poisjääneiden osuus oli 3%:n luokkaa.

Sanni Nuijala oli saanut suoritetuksi täyden kurssin Lapuan Emäntäkoulusta.

Kihlauksensa julkaisivat Antti Tähtinen Joutsasta ja Lyydia Hovilainen Hartolasta. 

Häyrinen & Harjula ilmoitti 23.10. liikkeen lopettamisesta Hirvensalmella ja pyysivät velallisia käydä maksamassa velkansa ensitilassa. Mainitsivat myös, että jatkavat samalla toiminimellä toimintaansa Joutsan Kanervamäellä, jonne myös velat maksettava.

Kun bisnekset oli keskitetty Kanervamäen toimipisteeseen,  lupasi Häyrinen & Harjula ostaa päivän korkeimmilla hinnoilla lintuja, voita ja lihaa.

 

Konttisen Selma oli päättänyt "hiukan himmata" 35 vuoden jälkeen ja ilmoitti, että haluaa vuokrata sekatavaraliikkeensä kalusteineen omistajan sairaalloisuuden vuoksi.

KUNNALLISIA ASIOITA  
Joutsan kunta oli päättänyt pyytää 300000,00 mk asutuslainaa asutushallitukselta ja maatalousministeriöltä seuraavalle vuodelle, 5 vuotta pidemmällä maksuajalla.

Taksoituslautakunnan päätökset maatalouskiinteistöjen verotusperusteista vuoden tuloista toimitettavaa taksoitusta varten julkaistiin verovelvollisten nähtäväksi kunnanhuoneen seinälle ja kylien kaupoille.

Kunnanvaltuuston syyskuisen kokouksen päätökset julkaistiin.

"Kunnanvaltuuston kokouksessa v.k. 29 pnä päätettiin korottaa kirjastojen määräraha ensi vuoden menoarvioon 3071:50 markkaan eli 50 penniä asukasta kohden ja kantakirjaston hoitajalle palkkaa 600 markkaa vuodessa, 

Kun käräjäkartanoksi ostetun talon luovuttaminen kirkonkylän alakansakouluksi koulun avaamisen johdosta on ollut välttämätön toimenpide, niin päätettiin teettää tarpeelliset muutokset ja korjaukset myöskin niissä kamareissa, jotka ovat sopivat opettajan asunnoksi ja ainoastaan tupa jää valtuuston kokouksille ym. vapaaksi. Koulun toimiminen edellä mainitussa rakennuksessa kestää vuoden 1928 kevätlukukauden loppuun. 

Kirkonkylän kansakoulun lisärakennuspiirustukset alakansakoulua varten sellaisenaan hyväksyttiin ja päätettiin pyytää valtion avustusta ja lainaa alakansakoulun rakentamista varten. 

Kunnanhuoneessa ja viereisessä kansliahuoneessa sunnuntaisin tarvittavista pienistä puhdistuksista y.m. järjestelyistä sopimuksen teko kolmannen yläkansakoulun opettajattaren kanssa, joka huoneustossa toistaiseksi asuu, jätettiin kunnallislautakunnan esimiehelle. 

Angesselän kansakoulun rakennuspiirustuksiksi hyväksyttiin asianomaisen johtokunnan ehdottamat ja päätettiin anoa valtion avustusta sekä lainaa koulun rakentamista varten. Kustannusarvion sekä työ- ja aineselityksen hankkiminen jätettiin koulun johtokunnan huoleksi.

Ruorasmäen ja Ruhalahden kansakoulujen tilit v. 1922 hyväksyttiin tilintarkastajain lausunnon perusteella ja koska yleisten kunnallisrahastojen tilejä ei vielä tällekään kokoukselle ollut hyväksyttäväksi jätetty, niin päätettiin tehdä ilmoitus maaherralle, ellei viikon kuluessa tilit ole valmiina ja tilintarkastajain hyväksyttävinä. Ilmoituksen antajaksi valittiin tilintarkastaja Onni Heinikainen.

Kunnallislautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin taloll. Justus Mällönen ja mäkitupalainen Vilppu Järvinen kumpikin uudelleen, varajäseniksi Matti Hossolan ja Aksel Salmisen tilalle valittiin talolliset Juho Salomaa ja Otto Mällönen. 

Taksoitusautakuntaan valittiin 12 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin taloll. Toivo Kokko ja varapuheenjoht. taloll. Jalmari Niinikoski sekä jäseniksi talolliset Kalle Junkkari ja Vilho Borg Jousan kylästä. Laitjärveltä räätäli Ananias Laitinen, Marjotaipaleelta tal. Evert Uotila, Mieskonmäestä tp. Ananias Kukkanen, Pärnämäestä tp. Vihtori Rantanen, Ruorasmäestä tal. Kalle Haikula, Tamilahdesta liikemies J. Simola, Tolvasniemestä pienvilj. O. Manninen ja Uimaniemestä valokuv. Jalmari Kilpinen. Varamiehinä toimivat Jousan kylästä suutari Juho Aho, Laitjärveltä tal. Vilppu Saarinen, Marjotaipaleesta tp. Antti Lahtela, Mieskonmäestä tp. Sakari Suuronen, Pärnämäestä tal. Antti Peltola, Ruorasmäestä työm. Oskar Järvinen, Tammilahdesta puuseppä Vihtori Järvinen, Tolvasniemestä työm. Aatu Salo ja Uimaniemestä kaupp. poika Jalmari Hurri. Tutkijalautakuntana toimii kunnanvaltuusto. 

Köyhäinhoitolautakuntaan vuosiksi 1924 -26 valittiin tal. Tuomas Laakso uudelleen ja Aksel Niemisen sijaan tal. Toivo Cekkanen. Varajäseniksi nahkuri August Sauvala ja tp. Tuomas Hokkanen kumpikin uudelleen. 

Asutuslautakunnan jäseniksi valittiin entiset ja varajäseniksi Paavo Kankkunen ja Kasper Lehtonen. 

Holhouslautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Heikki Temisevä, kanttori L. Markkulan kieltäytyessä uudelleen toimeen rupeamasta ja jäseneksi Josef Maunulan sijaan Hilma Lehtonen. 

Metsälautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin metsänvartija Viljo Tuukkanen uudelleen ja Aksel Laakson tilalle tal. T. Laakso 

Hyväksyttiin tielautakunnan laatima menoarvio vuodelle 1924, joka päättyy summaan 106,35 mk. Raittiuslautakunnalle myönnettiin 500 mk toimintansa tukemiseksi.

Myönnettiin apteekkari Otto Kerviselle oikeus myydä apteekissaan denaturoitua spriitä."

LIIKEYRITYKSET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Joutsassa porvarilliset liitossa
Joutsan porvarilliset puolueet päättivät perustaa yhteisen vaaliliiton. Vaaleja valmistavaan toimikuntaan valittiin opettaja B. Santala ja kanttori L. Markkula kirkolta, maanvilj. O. Heinikainen Mieskomäestä, V. Harjula Pärnämäestä ja O. J. Hurri Uimaniemestä ja P. Ruohtula Pappisista.
Vaaleihin päätettiin lähteä useammalla eri listalla, joiden kaikkien ensimmäiseksi ehdokkaaksi päätettiin asettaa maanvilj. Tuomas Laakso. Naisilta toivottiin omaa listaa.

Joutsan Osuuskaupan syyskokous 
Hallitukseen  valittiin erovuorossa ollut opettaja B. Santala sekä uudeksi jäseneksi maanviljelijä Antti Paavola. Varajäseniksi maanviljelijä J. Salomaa, A. Hossola ja M. Mäkinen. 
Päätettiin pitää hallituksen jäsenten ja - tilintarkastajien palkkiot ennallaan. 

Myymäläneuvostoihin valittiin: Mieskonmäelle D. Kuitunen ja A. Ahonen; Leivonmäelle L. Rytönen ja T. Riihiaho sekä Pappisten myymälään D. Riitaoja ja Jalmari Simola. 

Päätettiin avata uusi myymälä Pärnämäelle, täytäntöönpano jätettiin hallituksen tehtäväksi.

Osuustoiminnallisten keskusliikkeiden ja Hankkijan kokouksissa kauppaa edustamaan valittiin opettaja B. Santala ja varalle J. Maunula. 

Edustajaksi Joutsan Puhelinyhdistyksen kokousiin valittiin kanttori Lauri Markkula. 

"Yhteishyvä" ja "Kuluttajain"-lehti päätettiin tilata jäsenille. 

Lopuksi piirineuvoja J. Halonen esitelmöi ja näytti varjokuvia SOK:n tuotantolaitoksista.

Sosiaalidemokraattisen puolueen kunnallisjärjestön kokous pidettiin 7.10. työväentalolla. 

Valistustyön tekemiseksi päätettiin kunnallisjärjestön alueella järjestää kertapuhetilaisuuksia marraskuun aikana - tätä varten päätettiin palkata puhuja.

Kunnallisen valitsijayhdistyksen perustava kokous pidettiin 21.10.1923.

Kunnallistilintarkastajiksi asetettiin Jalmari Niinikoski, Hilma Lehtonen, Onni Kiviaho ja August Wilander. Kunnallisjärjestövero päätettiin pitää ennallaan.

Kunnallistoimikuntaan valittiin Hj. Lindfors, Hj. Niinikoski, Hilma Lehtonen, R. Lehtonen ja Y. Borg, varalle W. Borg ja A. Palin. Tilintarkastajiksi puolestaan J. Maunula, ja A. Nyman, varalle J. Kilpinen ja Aura Hellqwist. 

Kunnallistoimikunta antoi tiedonannon puolueosastoille ja kehotettiin järjestön edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti hankkimaan kokoushuoneet ja päättämään, kuinka monta puhetilaisuutta kukin osasto alueelleen haluaa. 

Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän on waadittawa kommunistiedustajain wapauttamista

Kunnallisjärjestö oli päättänyt lausua., että ellei hallitus taivu, on vaadittava eduskunnan hajottamista ja uusien vaalien toimitusta. Kielteisessä tapauksessa on sos.dem. eduskuntaryhmän kaikella tavalla pyrittävä jarruttamaan tynkäeduskunnan työtä. 

Joutsan raittiuslautakunta oli päättänyt viettää raittiusviikkoa. Mukaan olivat luvanneet lähteä edistysseuran edustajat, osa kansakoulujen opettajista - papisto oli myös suunnitelmissa mukana. Täsmäiskut aatteen edistämiseksi oli kehotettu tekemään erityisesti kunnan sellaisille kulmille, joissa ei ollut minkäänlaista valistusjärjestöä ja kansakoulua. Tätä ennen oli järjestetty asiaan kuuluva yleinen neuvottelukokous raittiusasiasta 

Työväenyhdistyksen kuukausikokouksen ilmoitettiin olevan 4.11.1923.

HUUTOKAUPPOJA

5.11.1923 ilmoitettiin pidettäväksi vapaaehtoinen huutokauppa Ruhalahden kylässä Vierulan torpassa. Myytäväksi ilmoitettiin torpan vuokraoikeus ja koko torpan irtaimisto (mm. kaksi hevosta, lehmiä, lampaita ym. taloustavaraa).

Ilmoitettiin myös Pappisissa pidettäväksi vapaaehtoinen huutokauppa 9.11.1923, jossa myydään Vanhaintalo-niminen tila kaikkine irtaimistoineen. 

TILASTOJA
Julkaistiin Mikkelin läänin maksuunpantavat valtion tulo- ja omaisuusverot vuodelta 1922. Joutsan korret keossa olivat 182609,96 mk, josta omaisuusveroa 12134,65 mk. Osakeyhtiöiden tuloveroja oli kertynyt 16025,20 mk, josta omaisuusveroa 965,20 mk.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA 

Tästä kirjoitinkin jo syyskuussa, kun Ruorasmäessä tapahtui harmillinen, ja täysin turha miesmurha, Tuomaalassa pidettyjen kestien päätteeksi. Asiaa käsiteltiin Joutsan välikäräjillä lokakuun 20.pvä ja joutomies Fabian Laitinen, Hartolan pitäjästä, tuomittiin renki Matti Suomäen murhasta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen sekä korvaamaan oikeudenkäyntikuluja 3000 mk. 

Remuisat talkootanssit 

Tammilahtelaisessa talossa pidettiin talkoot tansseineen. Kun talon antimista oli nautittu kera sahdin, kuusen kyyneleiden ja "wirolaisen" - ilon ollessa ylimmillään, alkoivat kuokkavieraat tappelemaan ja metelöimään. Hulinassa pahimmin lyödyksi tuli David Dammert, joka ei vahingoittunut kuitenkaan hengenvaarallisesti.

Varkaat iskivät ja murtautuivat kaupustelija K. Kuuselan myymäläkojuun. Saaliiksi rosvot saivat "erinäistä pientä tavaraa", mm. makeisia, tupakkaa ym. n. 1000 mkn arvosta. Varkaitten jäljillä oltiin ja odotukset kiinniotosta olivat korkealla.

Uutisoitiin syyskuun puolella tapahtuneesta tapahtumasta, jossa mieskonmäkeläinen torppari ja yhdeksän lapsen isä oli päättänyt päivänsä oman käden kautta.

Iivari Sihvonen, Joutsan pitäjästä, joutui riidan seurauksena tappeluun Kouvolan kauppatorilla osana joutomiesten isompaa joukkoa. Riita oli arvellusti saanut alkunsa korttipelistä.

Työmies Antti Salmiselle, Tolvasniemen kylästä, luettiin syyte vekselin väärennyksestä Pieksämäen syyskäräjillä. Salmista syytettiin neljän vekselin väärentämisestä. Väärennetyt vekselit hän oli kaupannut Pieksämäen Koneliikkeeseen, josta oli saanut polkupyörän kutakin vekseliä vastaan. Ne oli lähetetty Salmiselle rautateitse. Niin vekseli kuin rautatievaltakirjoihinkin hän oli väärentänyt myös todistajien nimet - niissä hän oli käyttänyt erinäisten lautamiesten nimiä, jotta paperien uskottavuus olisi parempi. 

Petkutusjutun lisäkäsittely lykättiin välikäräjille. Lisätodistajia kuultiin ja Salminen sai lisäsyytteitä ajalta, jolloin hän oli toiminut Osakeyhtiö Agros'in asiamiehenä - tuolloinkin sortunut neljän vekselin väärennökseen. Salminen kuvattiin istunnon perusteella "paatuneeksi rikolliseksi" ja hän väitti kaikkien todistajien valehtelevan ja olevansa tuntematon todistajilleen. Jutun käsittely siirrettiin marraskuussa pidettäville välikäräjille.

Joutsalaisia hukkunut Langinkoskeen

Otsikon perusteella luulisi, että useampikin olisi mennyt, mutta onneksi se jäi yhteen pariskuntaan. Mäkitupalainen Salamon Järvenpää ja Joutsassa 1892 syntynyt vaimonsa, Wilhelmina, olivat ylittämässä ruuhella virtaa, kun pyörre nappasi ruuhen, vieden sen koskeen. Alun alkaenkaan heillä ei ollut kuin yksi airo, hätääntyneenä mies kadotti sen ainoankin ja koski otti matkaajat haltuunsa. 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

Joutsan Osuuskauppa julkaisi haettavaksi  liikkeenhoitajan toimen 1.12. alkaen. Valitun oli asetettava 20000 mkn hyväksyttävä takaus ja hän sai vapaan asunnon (2h+k), sis. lämmöt ja valot. Hakemukset tuli jättää todistuksineen, suosituksineen ja palkkavaatimuksineen kaupan hallitukselle.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA

Avioliittoon kuulutettu

Työmies Armas Kettunen Joutsasta ja palvelija, neiti Hilma Soikkeli Sippolasta.

Työmies Artturi Vainio Joutsasta ja palstatilallisen tytär Senja Amanda Nevala Jalasjärveltä.

Avioliittoon vihittiin 21.10.1923 neiti Josefiina Kuitunen ja maanviljelijä Armas Luntta morsiamen kotona.

Seurakuntaan muuttaneita

Hilja Marjakorpi Heinolan kaupungista.

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1923

Joutsan syyskuu 1923

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1923

Keräsin omasta mielenkiinnosta koosteen niistä Joutsaan liityvistä uutisista ja ilmoituksista syyskuulta 1923 joita löysin - ajatuksella "100 vuotta sitten". Olipa Kivaa! 

Kun lueskelen noita vanhoja juttuja ja nykyistä paikallislehti Joutsan Seutua, niin periaatteessa uutisoitavat asiat ovat hyvinkin samankaltaisia - lähtien vakavamman puoleisesta uutisoinnista aina liikennerikkomuksiin ja kunnallisen päätöksenteon kritisointiin.

NIMITYKSIÄ JA MUITA ILMOITUKSIA

Joutsan Oluttehtaan panimon tarkastajaksi hra Wiitasen kuoleman jälkeen määrättiin apteekkari Otto Kervinen. Otosta löytyy enemmän tietoa TÄÄLTÄ

Selma Salomaa valittiin lukuvuodeksi 1923-24 kirkonkylän alakansakoulun opettajaksi. Ruhalahden kansakouluun puolestaan Fanny Lehmus.

Joutsan ym. pitäjien nimismiespiirissä palveleva poliisikonstaapeli Toimi Nieminen anoi virkavapautta ajalle 15.9.1923-15.1.1924.

Kerttu Rantanen Joutsasta tuli valituksi Sysmän yksivuotiseen karjanhoitokouluun 25 hakijan joukosta. Koulu alkoi 1. marraskuuta. 

Lahjoituksia Jyväskylän yliopistolle olivat tehneet Joutsasta: maanviljelijä Richard Lindberg 1,500:- opettaja Maria Forsman, agronomi Toiwo Hossola, maanviljelijä Onni Lehtinen, kauppias J. Leporanta ja maanviljelijä Antti Rantala kukin 1000:-, yhteensä 6,500:-. Kaikkiaan Joutsasta oli lahjoitettu keräykseen tuohon mennessä 15,500:-.

KUNNALLISIA ASIOITA
Toripäiviä haviteltiin jälleen Joutsaan. 

Joutsan kunnanvaltuusto oli päättänyt anoa läänin maaherralta toripäivien järjestämistä Joutsan kirkonkylässä. Tunnettuahan oli, että toripäivät lakkautettiin joku vuosi aikaisemmin juopottelun ja niillä vietetyn muun kelvottoman elämän takia.

Kunnanvaltuuston valtuuttamana asiaa hoiti Jalmari Niinikoski.

Hämeen läänin jakamisen suunnitelmissa oli Joutsan kunta esittänyt oman toivomuksensa mukaisesti Joutsa liitettäväksi Keski-Suomen maakuntaan. 

Arviot Mikkelin läänin valtion huostassa olevien maanteitten kunnossapitokustannuksista seuraavalle vuodelle julkaistiin, kun melkein kaikki kunnossapito-urakkatarjoukset olivat saapuneet. Kustannusten kerrottiin nousevan ja Joutsan osalta summa oli 80 603,00 mk.

Tämän jutun jälkeen Joutsan pitäjän maanteiden kunnossapidosta oli lääninmaaherralle tehnyt uuden tarjouksen kauppias Yrjö Ikonen Joutsasta. Hän suostuu kolmivuotiskautena hoitamaan maantiet 77 500,00 mk:n vuosittaisesta urakkasummasta.

"Jussi" oli kirjoittanut Länsi-Savoon ja tuonut julki oman mielipiteensä Joutsan kunnallisesta päätöksenteosta, julkaistu 10.9.1923.

TAPAHTUMIA

Työväentalolla vietettiin yhdistyksen syysjuhlaa 19. päivä. Päiväjuhlassa oli puhujana kansanedustaja R. Sventorzetski, ohjelmassa oli myös urheilukilpailuja. Iltajuhlassa esitettiin näytöskappaleena "Naimahulluja". 

Jälkikäteen todettiin, että juhlat olivat onnistuneet erinomaisen hyvin, vaikka aamulla olikin vallinnut uhkaava, sateinen sää. Sään käännyttyä suotuisammaksi, yleisöä oli saapunut paikalle "waltawan runsaasti" - suuri sali oli täynnä väkeä. "Vaikka eräät iltamavieraat olivat maistelleet väkevämpiä, oli yleisön käytös siivoa ja hiljaista."

Syysjuhlia seurasi Karjapäivät kirkonkylässä, jotka järjestettiin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran toimesta. Ohjelmassa oli mm. esitelmiä, joista vastasivat Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen konsulentti, agronomi V. Ilmoniemi ja Itä-Hämeen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulentti agronomi K.V. Havola.

Syyskuun lopulla pidettiin Uimaniemellä Pynnölän tilan vapaaehtoinen huutokauppa, jossa myytiin talo ja irtaimisto. 

TILASTOJA

Kieltolakikysymystä oli asetettu tutkimaan erillinen komitea, joka oli kääntynyt yhteistyötahojensa puoleen niin maakunnissa kuin kaupungeissakin. Paikalliset viranomaiset antoivat pyydetyt selostukset asian tiimoilta.

Piirilääkäri Levison ilmoitti lyhyesti, ettei alkoholin liiallisesta nauttimisesta johtuneita tauteja ole kieltolain aikana ilmennyt enemmän kuin ennenkään. Mitään hyötyä ei kieltolaista hänen mielestään ole ollut, sillä juoppous on yhtä yleistä kuin ennen kieltolain voimaanastumistakin.

Köyhäinhoitotilastot julkaistiin vuodelta 1921. Köyhäintaloihin ja niiden eri osastoille sijoitettuja oli koko maassa 19 845 henkilöä, joista 6 686 oli miehiä, 10 541 naisia ja 2 617 lapsia. Keskimäärin jokaisessa köyhäintalossa oli 73 hoidokasta. Joutsan osalta luvut olivat keskimääräistä korkeammat, 125 hoidokkia. 

Julkaistiin Mikkelin läänin maalaiskuntain talousluvut vuodelta 1922, Joutsan osalta tulot olivat 423 401, 66 mk, menot saman verran ja velat 160 000, 00 mk.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA 

16. pvä oli vilkasta.

°Joutsan ja Leivonmäen välisellä maantiellä hurjasteltiin paheksuntaa herättävästi. Vaasanlääniläinen auto kulki "pitkin poikin tietä" autonkuljettajan levitellessä käsiään ja heiluttaessa lakkiaan vastaantulijoiden kohdalla  - huudahduksiakin oli kuultu! Majatalon isännän kerrottiin olleen tämän hurjastelijan kyydissä.

°Marjotaipaleella sattui ikävä ampumatapaus, kun humalaiset miehet paukuttelivat pyssyjään. Yksi kuula suhahti läheisen torpan seinän läpi tupaan, osuen illallista puuhaamassa olleen emännän, Anna Lehtosen nilkkaan. Emäntä toimitettiin Joutsan sairashuoneelle, jossa kuula poistettiin leikkaamalla. Tekijät tiedettiin.

Länsi-Savo kertoi Annan päätyneen Hirvensalmen sairashuoneelle ja kuulan lähteneen Eetu Laakson aseesta, jonka Eetu oli myös myöntänyt.

Miesmurha Ruorasmäessä.  

Tuomaalassa pidettiin ns. kauranleikkuukokous tansseineen. Kun porukka alkoi poistua paikalta ennen puoltayötä, sai renkimies Matti Suomäki pimeällä pihamaalla ankaran iskun päähänsä. Matti menetti tajunsa ja päässä oli "ammottawa" haava. Hänet toimitettiin kiiruusti kirkolle saamaan lääkärin apua. Seuraavana aamuna hän kuitenkin kuoli tuntoihinsa tulematta. Asian tiimoilta, syylliseksi epäiltynä, pidätettiin työmies F. Laitinen Hartolan Marjokankaan kylästä. Painotettiin, että asianosaiset olivat selviä ja ettei tansseissa oltu muutenkaan "wiinaa wiljelty".

Vainaja oli tunnettu hiljaisena ja kelpo nuorukaisena ja hän olisi lähtenyt suorittamaan asevelvollisuuttaan myöhemmin syksyllä.

Mäkisen Juhon sauna paloi pyhäpäivänä 23.9.1923. Onneksi paikalle osui väkeä ja tulen leviäminen lähirakennuksiin saatiin estettyä, joista lähimpänä oli työväentalo.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

Tehtaan isännöitsijä, Kalle Junkkari, haki Joutsan Tiilitehtaalle ammattitaitoista tiilimestaria pysyvään toimeen työkaudelle 1924.

Aleksi Marttila haki ruuan laittoon ja karjan hoitoon tottunutta palvelijaa.

LUE MYÖS

Joutsan lokakuu 1923

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.